1065: Aika - Moonsorrow

Tääl' lakeuksilla Pohjolan he asustelivat

Muuan pakanakansa lähes unhoon vaipunut

Ne vimmaiset, jotka veljiänsä puolustivat

He, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa

He valloittivat, ryöstelivät kunniaksensa

Ja etenivät voittoisasti perääntymättä

Vaan samat aikeet toisella, heitä pahemmalla

Vihollisen vanhan saarella saivat kohdata

Koskaan eivät he uhkaa väistäneet

Tarttuivat kirveisiinsä jumalten

Vastus kuitenkin vahvistuneena

Päättänyt oli heidät musertaa

Oli kääntyvä uusi sivu

Taistelussa ruttoa vastaan

Eihän kunniaa voi saavuttaa

Jos jättää kokematta kuoleman

Jäätyi verensä hankeen

Valtakautensa lepää nyt pohjassa

Ylväs liekki sammui, vaan silti

Voittaja saa häpeää kantaa

He hukuttivat myös kunnian

Nyt valtaistuimella istuu väärä kuningas

Nälkäisten petojen kaitsija, peto itsekin

Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa

Voi menneisyyteen itse"mme emme unhoittaa

On aika pysähtynyt

En las llanuras del norte habitaron

Entre otras cosas, el pueblo pagano casi olvida

Esos frikis que defendieron a sus hermanos

Los que fueron bautizados no tenían la intención de confesarse

Conquistaron, saquearon su gloria

Y avanzó victorioso sin retroceder

Pero las mismas intenciones en otro, peor que ellos.

El enemigo en la isla vieja fue encontrado

Nunca amenazaron con esquivar

Agarraron sus hachas por los dioses

Sin embargo, la resistencia se fortaleció

había decidido aplastarlos

Había una nueva página para activar

En la lucha contra la peste

Después de todo, la gloria no se puede lograr.

Si no logras experimentar la muerte

Congeló su proyecto de sangre

Su reinado ahora descansa en el fondo.

La llama sublime se apagó, pero aún

El ganador tiene una vergüenza de soportar

También ahogaron la gloria

Ahora el falso rey está sentado en el trono.

Protector de las bestias hambrientas, la bestia misma

Pero esa nación subyugada nunca desaparecerá

Ay el pasado mismo' no vamos a olvidar

es hora de parar