Ikuiseen iltaan - Vorna

Hämärä jo laskee verkkojaan

Sen tiedän, en pysty voittamaan

Yö, peto luokseni hiipii

Tänne jään, tähän jään makaamaan

Päättyi päivä paistamasta

Kaikkos valo taivahasta

Viilsi kylmä luihin asti

Lankes routa mielein ylle

Käsissä kuluvan talven

en enää jaksa juosta

Aamussa luvatun toivon

en enää jaksa seistä

Missä lie kulkee tieni nyt

kun on aika hyljännyt

eikä takana enää valo loista

ei edessä, ei missään

Raasta, revi, nahkani luo

Tämä päivä ei lohtua tuo

Yksin saa peloissaan

ahdistustaan teroittaa

iskeä sillä omaan rautaan

saattaa kärsivä hautaan

Päättyi päivä paistamasta

Kaikkos valo taivahasta

Viilsi kylmä luihin asti

Lankes routa mielein ylle

Käsissä kuluvan talven

en enää jaksa juosta

Aamussa luvatun toivon

en enää jaksa seistä

Jos vain joku voisi

minutkin johdattaa

päähän päivän

yksinäisen viimeisen

Virta, jo vie

minut pois

Crepúsculo ya baja sus redes

se que no puedo ganar

Noche, la bestia se me acerca sigilosamente

Aquí me quedo, aquí miento

Terminó el día de la fritura

Toda la luz del cielo

Frio frio hasta los huesos

Lankes escarcha en mi mente

En manos de este invierno

ya no puedo correr

La esperanza prometida en la mañana

no puedo soportarlo más

Donde la mentira va a mi manera ahora

cuando el tiempo ha olvidado

y ya no brilla más la luz detrás

no en frente, en ninguna parte

Rallar, rasgar, crear mi piel

Este día no es ningún consuelo

solo se asusta

agudizar su ansiedad

golpéalo con tu propia plancha

poner a la víctima en la tumba

Terminó el día de la fritura

Toda la luz del cielo

Frio frio hasta los huesos

Lankes escarcha en mi mente

En manos de este invierno

ya no puedo correr

La esperanza prometida en la mañana

no puedo soportarlo más

Si tan solo alguien pudiera

guíame también

millas del día

último solitario

Poder, ya toma

yo fuera