Kalevan miekka - Kotiteollisuus

Minussa asuu kansan rivit syvät

Ja lopulta ne minut hyväksyvät

Vaikka ovat minut unohtaneet

Olen sentään kansan peilikuva

Ja nyt elän täällä vainottuna

Olkaa kirotut te uskonne kadottaneet

Rivit minusta kirjoitetut

Oodit minusta lauletut

Eivät meille tee tarpeeksi kunniaa

Hautaani täytetään kirouksilla

Vihalla ja manauksilla

Sorretaan ryhtiä valmiiksi kumaraa

Minä olen Kalevan miekan kantaja

Olen pohjoisen surun ja murheen antaja

Minä köyhän kansan viljaa niitän ja

Sen runsasmuotoiset naiset siitän ja

Orgiat vain jatkuvat ja te hyväkkäät

Ette tiedä onko hautajaiset vai häät

Sillä olen Kalevan miekan kantaja

Olen pohjoisen surun ja murheen antaja

Mielipiteeni ryvettyneet

Ovat museossa pölyyntyneet

Vanhaa virttä veisaan korvessa

Suot väkisin pelloiksi teen

Perheen ajan pakkaseen

Ties monennessako polvessa

Minä olen isienne kuva

Totinen, helposti haavoittuva

Vielä täältä nousen ja sitten näät

Tanssiessa astun varpaillenne

Silti kuulumme toisillemme

Kanssani vietät ikimuistoiset haulikkohäät

Las filas de la gente viven profundamente en mí

Y al final me aceptan

aunque me hayan olvidado

Después de todo, soy un reflejo de la gente.

Y ahora vivo aquí perseguido

Maldito seas, has perdido la fe.

Las líneas sobre mí están escritas

Oda a mi cantada

No nos hacen suficiente honor

Mi tumba está llena de maldiciones

Con odio y exorcismo

Suprimir la postura hasta el final del arco.

Soy el portador de la espada de Kaleva

Soy el dador de la tristeza y el dolor del norte

Yo los pobres del grano de ellos y

Sus mujeres ricas de eso y

Las orgías siguen y tú por favor

No sabes si es un funeral o una boda.

Porque yo soy el portador de la espada de Kaleva

Soy el dador de la tristeza y el dolor del norte

mi opinión es rancia

Están polvorientos en el museo.

Una vieja canción se canta en el desierto

Obligo a los pantanos en los campos

Tiempo familiar en la escarcha

Sabes multiplicar en tu rodilla

Soy la imagen de tus padres

Cierto, fácilmente vulnerable

Todavía me levanto de aquí y luego ves

Mientras bailo, te piso los dedos de los pies

Sin embargo, nos pertenecemos el uno al otro

Tendrás una boda memorable conmigo.