Viittä vaille vainaa - Kotiteollisuus

Maailma on taipumaton.

Ei se huomaa miehen työtä.

Väsyneet, miltei nukahtaneet silmät

tuijottavat yötä.

On meitämonta

periksiantamatonta,

onnetonta valittajaa,

esi-isien,

hautakivien

itkuista tuijottajaa.

Vittävaille vainaa!

Perkeleet isässäpihisee.

Ei poika osaa tehdävastaa.

Kun taskussa kännykkäpirisee,

ei isäosaa, poika vastaa.

On kiire niin omiin hautajaisiin,

ei jaksa panna vastaan.

Vanha on mykkäja voimaton,

kun pappi uutta kansaa kastaa.

Viittävaille vainaa!

El mundo es inflexible.

No se da cuenta del trabajo del hombre.

Ojos cansados, casi dormidos

mirando la noche.

Es un desastre

inflexible,

desafortunado recurrente,

ancestros,

lápidas

mirones llorando.

¡Perder el tiempo!

El padre del diablo está gimiendo.

Ningún chico puede hacerlo.

Cuando suena el celular en tu bolsillo,

no padre, responde hijo.

Hay tanta prisa por mi propio funeral,

no puedo soportarlo

El viejo es tonto, débil,

cuando el sacerdote bautiza a un pueblo nuevo.

¡Los que se refieren están muertos!