Isoisän Olkihattu - Tapio Rautavaara

Mä tässä kerran ullakolle yksin kapusin

Ja sattumalta vanhan kaapin siellä aukaisin

Mä sitä pengoin mitä lienen oikein etsinyt

Niin löysin vanhan olkihatun siitä kerron nyt

Sen pölystä kun puhdistin ja sitä kääntelin

Ja ullakolle vanhan arkun päälle istahdin

En aikaa tiedä miten kauan siinä viivähdin

Kun isoisän tarinaa mä hiljaa muistelin

Ol' kerran pieni hattukauppa sivukadulla

Niin pientä kauppaa nykyään et löydä todella

Ja siihen puotiin isoisä kerran piipahti

Hän kauan etsi olkihatun viimein valitsi

Vaan valinta se tuskin siinä aikaa vienyt ois

Kas syy on toinen hennonnut ei millään mennä pois

Kun kerran katsoi myyjättären silmiin sinisiin

Jo kaikki hatut ostanut hän kohta olis niin

Näin kului aikaa sinisilmäin vuoksi tosiaan

Nyt romanssi niin kaunis kohta puhkes kukkimaan

Ja joka päivä iltasin kun kello tuli kuus

Nähtiin eräs herrasmies ja olkihattu uus

Odottavan sulkemista pienen myymälän

Ja kahden nuoren kulkevan luo puiston hämärän

Ei kauniimmin tää satu pieni päättyä nyt voi

Kun kera syksyn lehtien hääkellot heille soi

Näin kuvat kulki muistoissani hämys ullakon

Ja mietin kuinka kaunis sentään ihmiselo on

Vaan miten vähän jääkään meistä muistoks tulevain

Kuin isoisän tarinasta olkihattu vain

Mutt ehkä ajan tomun alta joku toinenkin

Joskus pienen muiston löytää niin kuin minäkin

Näin isoisän olkihattu sai mun laulamaan

Ja vanhan kaapin kätköihin sen laitoin uudestaan

Esta vez estaba solo en el ático.

Y casualmente, abrí el viejo armario de allí.

Estaba haciendo lo que probablemente estaba buscando

Así que encontré un viejo sombrero de paja del que les hablaré ahora.

Es polvo cuando lo limpié y lo volteé.

Y en el desván me senté en el viejo ataúd

No sé cuánto tiempo llegué tarde.

Cuando recordé en silencio la historia de mi abuelo

Había una vez una pequeña tienda de sombreros en una calle lateral

Realmente no puedes encontrar una tienda tan pequeña en estos días.

Y el abuelo apareció en esa tienda

Durante mucho tiempo buscó un sombrero de paja, finalmente eligió

Pero la elección apenas tomó el tiempo.

Es la razón es otra adelgazada no hay forma de irse

Una vez miró a los ojos de la vendedora en azul

Habría comprado todos los sombreros pronto.

Realmente tomó tiempo debido a los ojos azules.

Ahora el romance de un punto tan hermoso estalló en flor

Y todas las noches a las seis

Se vio a un señor y un sombrero de paja toquilla nuevo

Esperando el cierre de una pequeña tienda

Y dos jóvenes transeúntes crean el crepúsculo del parque

No más hermoso este pequeño final de cuento de hadas ahora puede

Cuando con la caída se van las campanas de boda suenan para ellos

Así pasaban las imágenes por mis recuerdos en el desván crepuscular

Y me pregunto cuán hermosa es la vida humana después de todo.

Pero qué poco recordaremos en el futuro

Como el cuento de un abuelo con sombrero de paja solo

Pero tal vez alguien más estará bajo el polvo

A veces encuentras un pequeño recuerdo como yo

Así me hizo cantar el sombrero de paja del abuelo

Y lo puse en el viejo gabinete de nuevo