Valssi - Marja Mattlar, Frédéric Paris, Gabriel Yacoub

Huoneeseen astuit, huomasit minut,

muita ei näkynyt enää.

Pöytääsi istuit, valitsin sinut,

muut ulkopuolelle jää.

Katseeni etsit, hymyilit vähän,

silmistäs paljonkin luin.

Tulenko luokses vai jäisinkö tähän,

pöytääsi päin vilkuilin.

Mieleen kuvaksi jäät, vaikka nyt lähtisit pois,

silmissäs minut sä näät, et enää unohtaa voi.

Haaveksivasti, keinutellen

valssia soitetaan nyt.

Tanssiin mua pyydät, koskettaen,

muuri on ylittynyt.

Ja meille soi, soi, soi, soi…

meille soi, soi, soi, soi…

Tanssimme hiljaa, niin vaieten,

voisimme paljonkin jakaa.

Äsken niin vieraat, ihmettelen,

kuin tutut vuosien takaa.

Mieleen kuvaksi jäät, vaikka nyt lähtisit pois,

muistoissas minut sä näät, et koskaan

unohtaa voi.

Ja meille soi, soi, soi, soi…

meille soi, soi, soi, soi…

Entraste en la habitación, me notaste,

los otros ya no eran visibles.

Te sentaste en tu mesa, yo te elegí,

otros están excluidos.

Me miras, sonríes un poco,

Leo mucho de tus ojos.

¿Iré a ti o me quedaré aquí?

Parpadeé en tu mesa.

Se le recordará la imagen incluso si se va ahora,

en tus ojos me ves, ya no puedes olvidar.

Soñando, meciéndose

ahora se toca el vals.

Me pides que baile, tocando,

el muro ha sido cruzado.

Y nos suena, suena, suena, suena…

nosotros sonando, sonando, sonando…

Bailamos tranquilamente, por así decirlo,

podríamos compartir mucho.

Tan extraños, me pregunto

que familiar hace años.

Se le recordará la imagen incluso si se va ahora,

En tus recuerdos me verás, nunca lo harás

olvidar puede.

Y nos suena, suena, suena, suena…

nosotros sonando, sonando, sonando…