Amadriada - Horna

Pyhiinvaelluksen alku

Matka vailla määränpäätä

Nautinnosta, painajaisesta toiseen

Kuilun reunalta kohti yötä

Jona tähdet syövät toisiaan

Oktariinin väreissä

Kietoen loistonsa ihoni pintaan

Merkkinsä jättäen pimeydessä

Halu maistaa kuolemaani

Juoda sen tulevasta hetkestä

Ja rakastella Amadriadan kanssa

Mustan gnosiksen liekeissä

Sillä silmät suljettuina

Koen kaiken siinä muodossa

Jonka himon ja kuoleman liitto

Antaa mieleni varjoissa

Nauran yhdessä Kuolemani kanssa

Elämäni hedelmä syljetty

Kitkeränä menneiden myrkystä

Iho kasvoiltani nyljetty

Viisautta on kuolla uudelleen

Syntyä jälleen kuollakseen

Herätän itseni harhaluuloista

Jotka kuuluvat ihmiseen!

Comienzo de la peregrinación

Un viaje sin destino

Del placer, de la pesadilla a otro

Desde el borde del abismo hacia la noche

Cuando las estrellas se comen entre sí

En los colores de octarín

Envolviendo su esplendor en la superficie de mi piel

Dejando su huella en la oscuridad

El deseo de saborear mi muerte

Bébelo desde el momento por venir

Y hacer el amor con Amadriada

En las llamas de la gnosis negra

Porque los ojos están cerrados

Experimento todo de esa forma.

El pacto de la lujuria y la muerte

Deja mi mente en las sombras

Yo río junto a Mi Muerte

El fruto de mi vida escupir

Amargo por el veneno del pasado

Piel pelada de mi cara

Es sabiduría volver a morir

nacer de nuevo para morir

me despierto de los delirios

que pertenecen al hombre!