Ovet ja huoneet - Eleanoora Rosenholm

Pyyhkeet silitän, järjestän, ruoan laitan,

Kuivausrumpuun lakanat ja liinat, seisahdun,

Kuulen jonkun kuiskaavan «älä kiellettyihin huoneisiin mene, muistathan»

Mutta joskus aikani yksin on pitkää,

Keittiössä itken ja kasvoni vääristyneet heijastuvat ikkunaan

Kotiäiti oon hieman yksinäinen,

Vaikka lapsia on viisi, mies ymmärtäväinen

Päivät taloon jään, tunnen sen minut nielevän

Keittiössä yksin seistessäni

Huoneet lisääntyvät seiniin ympärilläni

Ilmestyy paljon ovia ja huoneita joihin ei mennä saa

Ei huoneisiin mennä saa

Kylpyammeen pesen, suihkuverhon vaihdan, suoristan

Kaakelit seiniltä huuhtelen, likaveden kaadan viemäriin

Se pitää vaihtaa ennen kuin se ruskistuu

Kirjahyllyn pölyt pyyhin, sohvan istuintyynyt tamppaan,

Imuroin, hopeat kiillotan, kukan lehdet kuivuneet

Nypin ja kerään pieneen astiaan

Perheen aamuin mentyä jään askareihin,

Tiskatessa ilmaantuu veri astioihin

Ontuvat askeleet raahautuvat eteiseen

Komeroon kätkeydyn veistä pidellen,

Seinissä on joku pureutuen läpi vähitellen,

Ovet ja huoneet joihin ei mennä saa

Ei huoneisiin mennä saa

Miksi ovia tulee lisää hirveän paljon?

Huoneet vain lisääntyvät, nukun tai valvon

Kotiäiti oon hieman yksinäinen,

Vaikka lapsia on viisi, mies ymmärtäväinen

Päivät taloon jään, tunnen sen minut nielevän

Keittiössä yksin pestessäni,

Huoneet lisääntyvät seiniin ympärilläni

Ilmestyy paljon ovia ja huoneita joihin ei mennä saa

Mieheni kotiin palaa, katsoo hän minuun

Tarttuu käsiin, kysyy mikä mennyt on sinuun

Hän sanoo ettei vaimoaan tunne enää laisinkaan

Hän sanoi jättäneensä lapset leikkimään,

Silloin kirveen nostin, iskin kohti hänen päätään

Näin hänen muuttuvan joksikin josta ei puhua saa

Ei siitä puhua saa, shhh…

Las toallas se planchan, arreglan, cocinan,

Sábanas y paños para secadora, soporte,

Escucho a alguien susurrar «no vayas a cuartos prohibidos, recuerda»

Pero a veces mi tiempo a solas es largo,

En la cocina lloro y mi rostro distorsionado se refleja en la ventana

El ama de casa está un poco sola,

Aunque hay cinco hijos, el hombre es comprensivo.

Los días que me quedo en la casa, siento que me traga

Cuando estaba parado solo en la cocina

Las habitaciones se suman a las paredes a mi alrededor

Hay muchas puertas y habitaciones a las que no puedes ir.

No se permiten habitaciones para ir.

Me lavo en el baño, cambio la cortina de la ducha, me arreglo

Lavo los azulejos de las paredes, vierto las aguas residuales en la alcantarilla

Necesita ser reemplazado antes de que se dore.

Limpiador de polvo de estantería, cojines de asiento de sofá con tampón,

Aspiré, pulí la plata, las hojas de las flores se secaron

Pezón y recoger en un recipiente pequeño

Después de que la familia fuera al hielo por la mañana,

Al lavar los platos aparece sangre en los recipientes

Los pasos cojos se arrastran hacia el pasillo

Sosteniendo el cuchillo en el armario,

Hay alguien en las paredes mordiendo gradualmente,

No se permiten puertas y habitaciones a las que no se pueda entrar.

No se permiten habitaciones para ir.

¿Por qué hay tantas puertas más?

Las habitaciones solo aumentan, duermo o controlo

El ama de casa está un poco sola,

Aunque hay cinco hijos, el hombre es comprensivo.

Los días que me quedo en la casa, siento que me traga

Al lavar en la cocina solo,

Las habitaciones se suman a las paredes a mi alrededor

Hay muchas puertas y habitaciones a las que no puedes ir.

Mi esposo regresa a casa, me mira

Te agarra las manos, pregunta qué te ha pasado

Dice que ya no conoce a su esposa en absoluto.

Dijo que dejó a los niños jugar,

Entonces levanté el hacha, golpeando su cabeza

Así es como se convierte en algo de lo que no puedes hablar.

No hablemos de eso, shhh…