Pirun Saana - Verjnuarmu

Saanan ovi kiinni on, umpeen turvonna kosteuvessa

Ee piika sitä aaki sua, kivet hehkuu kuumuuvessa

Tulj' emäntä aattamaan, kumpaenenniin reohtoo ja viimeen vässyy

Ee saanaan männä, ovi kiinni on ja pyssyy

Laateilla vihtoo vierasta väkkee

Melekosta pittää väkj' äläkkee

Tulj' perkeleet nuo laateille

Hakkoo poes sen mikä kuuluu heille

«Isäntä, astu Pirun saanaan!»

Viimeen isäntä rippaan tarttu, uksi aaki tempastiin

Katos äejä saanaan ja ovi kiinni paeskattiin

Kiukaalla kuavetaan korvosta vettä, lyyvään alle lissee puuta

Saanassa tukitaan tuskasta parkuvan isännän suuta

Uamulla saana, tyhjä vieraesta

Kuhtuu sissään kuolevaesta

Kuumoo on vielä kiukaan tuhka

Laateilta löötyy isännän nahka

La puerta de Saana está cerrada, hinchada en la humedad

Ee mucama aaki sua, las piedras brillan en el calor

Ven a la anfitriona a comer, lo que llegue primero y se canse

Ee mete un pistón, se cierra la puerta y se queda

Los azulejos están llenos de invitados.

La multitud no tiene que preocuparse por eso.

Vamos desde los azulejos

Compremos lo que les pertenece

"¡Anfitrión, entra en el diablo!"

Por último, el anfitrión agarró la puerta y la puerta se abrió.

El dosel estaba atrapado y la puerta estaba cerrada.

La estufa se usa para drenar el agua de la canasta y se agrega leña a la estufa.

Saana tapa la boca de un anfitrión que tiene dolor

Uamulla Saana, vacía de un extraño

Cae en lo mortal

El calor sigue siendo ceniza de la estufa.

Los azulejos están expuestos al cuero del anfitrión.