Onnea - Maija Vilkkumaa

Näytän lipun

Olen pannut kaikki nesteet pieneen pussukkaan

Portin läpi luimistelen

Ei se piippaa, viimeks oli vyö

Seurueita konjakilla, minä menen yksin kahvilaan

Minä tarvin humalalle suojapeiton, pitää olla yö

Sinä väistät kosketusta

Keittiössä katsot lattiaan

Niin mä olen rasittava, sulkeutunut, tahdon aina vaan kaiken

Slovareita kasetilla, loppuillan jossa suudellaan

Koiranputki viidakoita, maailmanrauhasessioita ja

Tietenkin onnea

Oli pakko saada

Panin arvat taskuun ja juomat laskuun

Huusin, ettei mua mikään kaada

Onnea, mikä on sen taksa

Sille pystytät salkoo rystyset valkoisena

Kunnes et enää jaksa

Tiedän miltä tuntuu laskeutua aina uuteen kaupunkiin

Etsii pankkiautomaatti, ottaa ehkä taksi keskustaan

Sinusta en tiedä mitään vieläkään vaan menen paniikkiin

Törmään sähkökilpees niin kuin lintu lentokentän ikkunaan

Sinä väistät kosketusta, muistan kun sä painoit lattiaan

Juhlatilan komerossa rakastin sua niin kuin en ketään koskaan

Kone nousee, huudan villatakin hihaan «Joku auttakaa!»

Hän hävii, mutta hitaasti, hän vajoo vieraiksi kasvoiksi kohinaan

Onnea oli pakko saada

Panin arvan taskuun ja juomat laskuun

Huusin, ettei mua mikään kaada

Onnea, mikä on sen taksa

Sille pystytät salkoo rystyset valkoisina, kunnes et enää jaksa

Onnea

Onnea

te enseño el billete

He puesto todos los líquidos en una bolsita

patino a través de la puerta

No suena, finalmente hubo un cinturón.

Fiestas con coñac, voy solo al café

Necesito una manta protectora para el lúpulo, debe ser de noche.

Evitas el toque

En la cocina miras al suelo

Así soy pesado, retraído, siempre lo quiero todo

Slovares en cassette, al final de la noche donde nos besamos

Selvas de Koirantube, sesiones de paz mundial y

buena suerte por supuesto

Tenía que tenerlo

Puse los boletos de lotería en mi bolsillo y las bebidas en la cuenta

Grité que nada me iba a tumbar

Suerte cual es el precio

Puedes poner tus nudillos en blanco

Hasta que no puedas soportarlo más

Sé lo que se siente al aterrizar siempre en una nueva ciudad

Buscando un cajero automático, tal vez tome un taxi hasta el centro

Todavía no sé nada de ti y estoy en pánico

Golpeé el escudo eléctrico como un pájaro golpea una ventana del aeropuerto

Esquivas el toque, recuerdo cuando golpeas el suelo

En el armario del salón de banquetes, te amé como nunca he amado a nadie.

El avión despega, grito en la manga de mi chaqueta de lana «¡Que alguien me ayude!»

Perdió, pero lentamente, se hunde en una cara extraña en el ruido.

tenías que tener suerte

Me guardé el billete de lotería y puse las bebidas en la cuenta

Grité que nada me iba a tumbar

Suerte cual es el precio

Te quedas ahí con los nudillos blancos hasta que no puedes soportarlo más

Felicidades

Felicidades