Me Vaellamme Yössä - Kuolemanlaakso

Kun päivä sammuu, leimahtavat sielut pimeä

Syttyvät virvasoihdut yllä aarnioiden

Kuunsilta, järvi, tähtitaivas, hiljaisuus

Hurmosmielen valtaa rauhattomuus

Me synkkiä polkuja käymme

Viisauden maljasta siemailemme

Yön sydämiimme toivotamme

Kohti tuntematonta matkustamme

Me vaellamme yössä

Läpi avaruuksien

Kirkkaana lepattaa liekkimme

Kun kotiin palaamme taas

Kun päivä sammuu, leimahtavat sielut pimeän

Me synkkiä polkuja käymme

Viisauden maljasta siemailemme

Yön sydämiimme toivotamme

Kohti tuntematonta matkustamme

A medida que se va el día, las almas se encienden en la oscuridad

Antorchas inflamables sobre el aarnia

Puente lunar, lago, cielo estrellado, silencio.

El poder del encanto es la inquietud.

Seguimos caminos sombríos

De la copa de la sabiduría bebemos

Deseamos la noche a nuestros corazones

Hacia lo desconocido viajamos

Caminamos por la noche

A través de los espacios

Nuestras llamas parpadean brillantes

Cuando volvamos a casa de nuevo

A medida que se va el día, las almas se encienden en la oscuridad

Seguimos caminos sombríos

De la copa de la sabiduría bebemos

Deseamos la noche a nuestros corazones

Hacia lo desconocido viajamos