Epitaph (Tuulet kirkuu hautoihin) - Hector

Niin on, on sanat viisaitten

Jo hiekkaan peittyneet

Niin on ja nuo miekat oikeuden

Jo vereen vaipuneet

Jo raivoissaan käy tuulet nyt

Ne kirkuu hautoihin

Ja varjoistaan ihmiset riistetyt

Jo nousee viimeinkin

Jos yksin näyttelet etsijää

Tiesi näät, ja ruohon kuihtuneen

Räjähdyksin näät maan pian sortuneen

Pelkään niin, sä huomenna itket

Pelkään niin, sä huomenna itket

Pelkään niin, sä huomenna itket

Niin on, on aika työntää pois

Nuo verhot haalistuneet

Ja niin kuin kevään uuden tois

Nuo äänet voimistuneet

Kun jumalat vainoo jo toisiaan

Ne pelkää ja pälyilee

Niin kukaan ei selkäänsä suojaan saa

Jos yksin taistelee

Niin on, on aika työntää pois

Nuo verhot haalistuneet

Ja niin kuin kevään uuden tois

Nuo äänet voimistuneet

Jo raivoissaan käy tuulet nyt

Ne kirkuu hautoihin

Ja varjoistaan ihmiset riistetyt

Jo nousee viimeinkin

Jos yksin näyttelet etsijää

Tiesi näät, ja ruohon kuihtuneen

Räjähdyksin näet maan pian sortuneen

Pelkään niin, sä huomenna itket

Pelkään niin, sä huomenna itket

Pelkään niin, sä huomenna itket

Sí, hay palabras de sabios.

Ya cubierto de arena

Así es y esas espadas de justicia

ya ensangrentado

Los vientos ya están furiosos ahora

Gritan en las tumbas

Y la gente privada de sus sombras

Ya subiendo finalmente

Si solo juegas como buscador

Ves el camino, y la hierba se secó

Con explosiones, verás que la tierra pronto colapsa

Me temo que mañana llorarás

Me temo que mañana llorarás

Me temo que mañana llorarás

Así es, es hora de alejarse

Esas cortinas se desvanecieron

Y al igual que la nueva primavera

Esas voces amplificadas

Cuando los dioses ya se persiguen

tienen miedo y miedo

De esa manera nadie puede proteger su espalda.

Si peleas solo

Así es, es hora de alejarse

Esas cortinas se desvanecieron

Y al igual que la nueva primavera

Esas voces amplificadas

Los vientos ya están furiosos ahora

Gritan en las tumbas

Y la gente privada de sus sombras

Ya subiendo finalmente

Si solo juegas como buscador

Ves el camino, y la hierba se secó

Con explosiones, pronto verás colapsar la tierra.

Me temo que mañana llorarás

Me temo que mañana llorarás

Me temo que mañana llorarás