Musta kuin puku - Viikate

Ryöstin morsiamen

Niin ryöstin, en aio palauttaa

En myöskään lemmen ikitammen kuoreen

Lupauksia upottaa

Musta kuin puku jääneen sulhasen

Musta ja sopimaton

On marssiaskel, lyönti sydämen

Jota käyvät kantapääni

Vääjäämätön ääni sisälläni takoo

Vielä marssittavaa on

Hautasin hunnun alle kummun

Jonka päälle tammi varistaa

Lehtensä kuolleet, loven vuolleet

Viereen aortan

Musta kuin puku jääneen sulhasen

Musta ja sopimaton

On marssiaskel, lyönti sydämen

Jota käyvät kantapääni

Vääjäämätön ääni sisälläni takoo

Vielä marssittavaa on

Tänä yönä kirkkaammin kuin koskaan aikaisemmin tulet kajastaa

Kolme on soihtua ja kolme niistä ylimpänä kohoaa

Niin uskon, toivon kuin sen viimeisen

Kaivan sekaan ikitammen juurien

Tänä yönä varmuudella suden tulet kasvojamme kavahtaa!

le robé a la novia

Así robé, no voy a volver

Tampoco amo la corteza del roble malvado

Promesas de hundirse

Negro como un traje para un novio sobrante

Negro e inapropiado

Hay un paso de marcha, un latido

Que es lo que hacen mis tacones

El inevitable sonido dentro de mí golpea

Todavía hay espacio para marchar

Enterré el montículo bajo el velo

Encima de la cual acecha el roble

Hojas muertas, con muescas

Junto a la aorta

Negro como un traje para un novio sobrante

Negro e inapropiado

Hay un paso de marcha, un latido

Que es lo que hacen mis tacones

El inevitable sonido dentro de mí golpea

Todavía hay espacio para marchar

Esta noche más brillante que nunca antes reflejarás

Tres son antorchas y tres de ellas se elevan en la parte superior

Así que creo, espero como el último

Cavar en las raíces del roble de hoja perenne

¡Esta noche con la certeza de un lobo te enfrentarás a nuestras caras!