Meksikon pikajuna I - Reino Helismaa

Pikajuna Meksikon

Halki kiitää, yö jo on

Valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää

Haukku kuuluu kojootin

Häipyy meluun veturin

Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää

Ensiluokan vaunussa

Uninen on tunnelma

Matkustajat — miehet, naiset — kaikki torkkuvat

Silloin vauhti hiljenee

Ja melkein pysähtyy

Missä lienee pysähdyksen syy?

Jarrut pyöriin kirskahtaa

Vaunun ovi aukeaa

Sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa:

Pikku-Pete, Iso-Pat

Gangstereita molemmat

Kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa

«Kädet ylös, gentlemen!»

Huutaa käskyn terävän

Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee

«Viisainta, kun jokainen nyt lompsan aukaisee

Kuula sille, joka kenkkuilee.»

Vastustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi

Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein

Sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot

Matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksintein

Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää

Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan:

«Miehet lyödään tainnoksiin, mutt' naiset viedään pois

Lempimättä en nyt olla vois.»

Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi

Kumppaninsa sanoja ja kohta murahtaa:

«Okay, niinpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin

Viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa.»

Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta

Hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: «Señores

Meille tehkää mitä vain mutt' naiset säästäkää

Muuten teistä kehno muisto jää.»

Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus

Haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa

Vanhapiika muuan, kas, viisikymmenvuotias

Vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa

Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien

Hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan:

«Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee

Me tehdään niin kuin rosvot määräilee.»

Vanhapiika hypähtää Patin kaulaan, siihen jää

Vaikka iso rosvo koittaa häätää häntä pois

Nainen lemmenkipeä, muiskuissaan on ripeä

Eikä Patin vastustelu estää niitä vois

Hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu

Vanhanpiian kuiskiessa: «Darling, I love you.»

Matkustajat tuijottavat silmät selällään

Kuinka kaikki oikein päättyykään

Kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat

Tulisia ovat, niistä hehkuu lemmenlies

Kiljuu rosvo: «Kuulkaas Miss, minä olen naimisiss'

Ja on neljä lastakin, en ole vapaa mies

Kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa.»

Puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa

Junavaunun ovesta hän säntää pakoon, jees

Muttei pääse metriäkään ees

Ikäneito hyljännyt, äskeisen on yljännyt

Pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee

Vapauden takaisin, Iso-Pat sai tietenkin

Vuorostansa apua jo Pete huutelee

Vannoo, että myöskin hän, naimiskaupan pätevän

Solmi ja on lapsiakin vissiin seitsemän

Ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan

Kun ei Pete pysty loistamaan

Itkuun vääntyy neidon suu, nyt hän vasta kimmastuu

Peten leukaan täräyttää suoran oikean

Untenmailla otsa hiess' siinä uinuu pikkumies

Iso-Pat nyt huomaa vaaran häntä uhkaavan

Ehdi ei hän aseeseen tarttua, kun uudelleen

Vanhanpiian nyrkki puhuu — vaikka tuhanteen

Tuomari nyt laskea lukujaan kai sais

Ennen kuin Pat siitä virkoais

Pikajuna Meksikon matkaa jatkamassa on

Rosvot lojuu köytettyinä alla penkkien

Tehty on taas jako uusi

Takaisin kun omaisuus saatiin alkuasukkaitten sekä jenkkien

Vaara ohi, rauha maas, iloinen on vaunu taas

Yksi vaan on synkkänä no kuka arvatkaas

Onni taas on mennyt ohi suun… huhheijaa… onni taas on mennyt ohi suun…

Tren expreso a México

Alabanza, ya es de noche.

Los focos barren el camino brillante

La corteza pertenece al coyote.

La locomotora desaparece en el ruido.

La Sierra Madre la garantiza la luna mientras retumba el queso

En un vagón de primera clase

Soñoliento es el estado de ánimo

Pasajeros - hombres, mujeres - todos duermen

Entonces el ritmo se ralentizará

y casi se detiene

¿Dónde está el motivo de la parada?

Los frenos de las ruedas chirrían

Se abre la puerta del vagón

Dos hombres de cabeza negra se precipitan:

Pikku-Pete, Iso-Pat

gánsteres ambos

Cada una de las grandes ondas de hierro perforado

"¡Manos arriba, caballeros!"

Grita el comando bruscamente

Big-Pat y un par de veces el techo se dispara

«El más sabio, cuando todos ahora abren la pared

Escucha al que camina.”

Nadie puede resistirse, los guardias de Little Pete

Iso-Pat al evacuar con los dedos acostumbrados

Anillos y monederos, medallones, carteras

Ladrón de maletas también examina solo

No queda nada para las víctimas, las esperanzas de captura superan

El pequeño Pete jadea hacia su garganta:

«A los hombres los matan a golpes, pero a las mujeres se las llevan

Ahora no puedo estar sin él".

Una risa rugiente sonó, Iso-Pat ahora albaricoque

Las palabras de su compañero y el punto gruñe:

"Está bien, hagámoslo, tenemos un harén válido

Llevemos la tierra a una cueva escondida detrás de la Sierra Madre. »

Luego de la trampa del carro, de entre los caballeros

Hidalgo ahora da un paso al frente, dice: «Señores

Haznos cualquier cosa menos salvarnos a las mujeres

De lo contrario, tendrás mala memoria".

Sigue un momento de silencio, la propuesta es extraña, nueva.

Haa, ahora también hay ruido en el enjambre de mujeres.

Una solterona, por cierto, de cincuenta años.

Exige la palabra y la consigues enseguida

Los ojos parpadean con ira, saltando de pies planos

Para enojo de Hidalgo, comienza a desentrañar:

“Lo que el señor llama y mueve con su boca

Haremos lo que dicten los atracadores".

La solterona salta sobre el cuello de Pat, se queda

Incluso un gran ladrón intenta desalojarlo

Una mujer con dolor de garganta, ella es enérgica.

Y la resistencia de Pat no les impide poder

La boca de Pete jadea, el tipo se pone nervioso.

En el susurro del anciano, "Cariño, te amo".

Los pasajeros miran con los ojos en la espalda.

No importa cómo termine todo

Horror es Iso-Pat, los besos de una anciana

Son ardientes, brillan con lemmenlies

El ladrón grita: 'Oiga señorita, estoy casado'

Y hay cuatro hijos, no soy un hombre libre

Mi amigo se casará con un buen hombre".

La charla de las mejillas de este pequeño Pete es escalofriante

Está huyendo de la puerta del vagón de tren, sí

Pero no puedes adelantar un metro

La niña de edad ha abandonado, la reciente ha surgido

Ella abraza al pequeño Tiny, besa

Libertad de vuelta, Iso-Pat consiguió, por supuesto

Pete ya está pidiendo ayuda.

Te juro que también ella se casará calificada

También tiene siete hijos.

Tal vez hay ocho de ellos, con sus habilidades de cálculo.

Cuando no Pete no puede brillar

La boca de la doncella se tuerce al llorar, ahora solo está temblando

La barbilla de Pete tiembla hacia la derecha

En un país de ensueño, el hombrecito está dormido.

Iso-Pat ahora se da cuenta del peligro que lo amenaza.

No tendrá tiempo de tomar las armas cuando regrese.

El puño de la solterona habla - incluso mil

El juez calculará ahora sus cifras

Antes de Pat al respecto

El tren expreso continúa su viaje a México

Los bandidos están colgando debajo de los bancos.

Una vez más, la división es nueva.

Cuando la propiedad fue obtenida por los nativos y los Yankees

Se acabó el peligro, paz en la tierra, feliz es el carruaje otra vez

Uno pero sombrío, bueno, ¿quién puedes adivinar?

La felicidad, por otro lado, se acabó.