Kuinka kangas kudotaan? - Pyhimys

Olla tässä, pala lankaa

Umpisolmu, polkuja alkaa

Verkkoteoria: mistä ja minne?

Pumpuliunelma mä sukellan sinne

Pasmat sekasin, kuten minäki

Olla hirvi ryijyssä, sinulla on kivääri

Olla reikä, rikkinäinen lakana

Kuka seisoo samettiverhon takana?

Mitä mulle jää

Jos tää kangas ympäriltä repeää

Sen alla on vaan mustaa pimeää

Pelkkää tyhjää, eikä pohjaa edes nää

Irrallaan

Ei täällä yksikään

Oo mitään yksinään

Ja mä en tajuu enää

Kuinka kangas kudotaan

Yksi lanka kerrallaan

Säikeet yhteen punotaan

Yksi solmu kerrallaan

Olla silkkipainettu kuva

Pesukoneen ikkunasta näet mun haalistuvan

Etkä käsitä mun kahinaa

Olla tuulipuku joka tuulesta valittaa

Känniset kalsarit mä join väärin viinat

Tähteenä enää reliikki, mun käärinliinat

Olla sametissa vaan kapea vako

Sun sukkiksissa pelkkä silmäpako

Vaikkei niitä nää

Näkymättömät langat meitä yhdistää

Sut muhun ja meidät näihin ihmisiin

Tähän taloon ja katuun, tähän kaupunkiin

Irrallaan

Ei täällä yksikään

Oo mitään yksinään

Ja mä en haluu elää

Kuinka kangas kudotaan

Yksi lanka kerrallaan

Säikeet yhteen punotaan

Yksi solmu kerrallaan

Kaipaan takas aikaan sinne Ensio Raikkaan

Parsimalla paikkaan tätä

Palkeenkieltä jota elämäksi luulet

Ilman mitään mieltä vie pyykkiä tuulet

Ajelehti sinne missä hiljaa meri on

Aina pelkkää ilmaa, villaa Merinon

Ajan minkä luuli ettei silkkikukka lakastu

Uskotteli itellensä, ettei ikin rakastu

Eikä tullu tästä langasta koskaan osa kangasta

Yksin olla, umpisolmu

Solmussa yksin vaan olla

Yksin vaan olla

Vaan olla

Olla

Estar aquí, un pedazo de hilo

Nodo cerrado, comienzan los caminos

Teoría de redes: ¿dónde y dónde?

Sueño con bucear allí.

me equivoqué como yo

Para ser alfombra de venado, tienes un rifle

Tiene un agujero, hoja rota

¿Quién está detrás de la cortina de terciopelo?

lo que me queda

Si esta tela se rasga

Solo hay oscuridad negra debajo

Solo vacío, ni siquiera el fondo.

Perder

Ninguno aquí

Ay nada solo

y ya no me doy cuenta

Como se teje la tela

Un hilo a la vez

Los hilos están trenzados juntos

Un nodo a la vez

Tener una imagen serigrafiada

Desde la ventana de la lavadora puedes verme desvanecerme

Y no entiendes mi susurro

Ten un cortavientos del que todo viento se queje

bebí mal la bebida

La reliquia ya no es reliquia, mis sudarios

Estar en terciopelo pero un espía estrecho

En calcetines, una mera escapada

Aunque no se ven

Los hilos invisibles nos conectan

Sut Muhun y nosotros a estas personas

A esta casa y la calle, a esta ciudad

Perder

Ninguno aquí

Ay nada solo

y no quiero vivir

Como se teje la tela

Un hilo a la vez

Los hilos están trenzados juntos

Un nodo a la vez

Extraño el tiempo allí para Ensio Raikka

Al analizar este lugar

El lenguaje de fuelle que piensas de por vida

Sin ninguna vista lleva tu ropa a los vientos

A la deriva a donde el mar está tranquilo

Siempre aire puro, lana Merino

Por lo que pensé que la flor de seda no se marchitaría

Creía en sí mismo que nunca se enamoraría

Y este hilo nunca se convierte en parte de la tela.

Estar solo, callejón sin salida

Sólo estar en el nudo solo

Estar solo

pero ser

Ser