Paalupaikka - Kari Tapio

Olin kai se poika jonon häntäpäästä

Jolle kärkimiesten paine laitettiin

Elämä ei lainaa mitään eikä säästä

Kaikki tai ei mitään silloin sanottiin

Aika vei, se vei myös usein maton alta

Hullu nuoruus ja sen kaikkivoipaisuus

Pirulta sain yön ja aamun jumalalta

Joka päivä niin kuin pieni ikuisuus

Oisin mä tyytynyt vähempäänkin

Kun tiedän kuinka paljon sain

Oon tässä nyt ja ehkä jäänkin

Täysin omillain

Paalupaikallain

Istunut oon monta samettista iltaa

Juonut myrkkymaljat joita tarjoiltiin

Sinä jaksoit kannatella sitä siltaa

Jonka yli juoksin tietämättömiin

Maisemaa voi muuttaa mutten kaipausta

Se on niin kuin tatuointi sielussain

Elämä on suuren ihmeen odotusta

Olet ihmeeni ja siinä rinnallain

Supongo que yo era ese chico al final de la fila

A quien se le puso la presión de los top men

La vida no pide prestado nada y ahorra

Todo o nada se dijo entonces

Pasó el tiempo, también a menudo se llevó debajo de la alfombra.

Loca juventud y su omnipotencia

Maldita sea, tengo la noche y la mañana de Dios

Cada día como una pequeña eternidad

me hubiera conformado con menos

Cuando sé cuánto tengo

Estoy aquí ahora y tal vez me quede

Completamente por su cuenta

Ley de pila

He sentado muchas veladas aterciopeladas

Bebió los tazones de veneno servidos

Seguiste apoyando ese puente

Que me encontré con el ignorante

El paisaje se puede cambiar pero no anhelar

Es como un tatuaje en mi alma.

La vida es una espera de un gran milagro

eres mi milagro y por cierto