Viisasten kivi - Kaija Koo

Voit koittaa polttaa sen pohjaan

Ja silti jossakin joskus se alkaa taas yli kiehumaan

Voit tarttua sen ohjaan

Kun pääset selkään niin kohta se alkaa allasi riehumaan

Vierestäsi se kaartaa ja saartaa kuin sade taivaan

On yksi viisasten kivi

Ja se kivi niin kirkasta kipinää lyö

Ja se on harva rivi

Joka ei sen kädestä syö

Se on vuoret, taivas ja

Se on maa

Se on hehkua laavaa ja virtaa

Ja se on valtateitä ja vankilaa

Se kuolee ja kasvaa

Voit puhkaista se leilin

Kun katsot peiliin niin näät kuka on se joka janoiseksi jää

Se heittää bensaa liekkeihin

Niin juuri siellä missä luulit ettei koskaan voisikaan räjähtää

Kun luulet sen kadonneen

Se pyytää sua puhelimeen

On yksi viisasten kivi…

Puedes intentar quemarlo hasta el fondo.

Y, sin embargo, en algún lugar a veces comienza a hervir de nuevo

Puedes agarrarlo

Cuando te pongas de espaldas, pronto comenzará a rugir en tu piscina

A tu lado se dobla y asedia como la lluvia en el cielo

Hay una piedra de los sabios

Y esa piedra golpea una chispa tan brillante

Y esa es una línea rara

El que no come de su mano

Son las montañas, el cielo y

Es un pais

Es lava que brilla intensamente y que fluye

Y son carreteras y una prisión

muere y crece

Puedes perforarlo con vapor.

Cuando te miras al espejo ves quien tiene sed

Echa gas a las llamas.

Ahí es exactamente donde pensaste que nunca podrías explotar

Cuando crees que se ha ido

me pide el telefono

Hay una piedra para los sabios...