Tinakenkätyttö - Kaija Koo

Hei, ei ei, en sitä salaa,

näillä teillä loppuun palaa,

tinakenkäni on sulaa laavaa.

Hän katselee rauhattomana itään,

tuo tyttö hentoinen tinakengissään.

Kuuluuko sieltä suunnalta ketään,

joka voisi ottaa tytön reppuselkään.

Hän on piirtänyt viestin karttaan, siellä lukee

vie minut turvaan.

ehkä hänet on luotu lentämään,

ettei sulata tie hänen kenkiään

Hei, ei ei, en sitä salaa,

näillä teillä loppuun palaa,

tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua

et täältä muuten enää löydä mua

kun aurinko nousee on pakko liikkua

Hän muistaa kuinka koulussa naurettiin,

kun hän oli toisenlainen kuin kaikki muut.

Ja unissaan hän palaa pulpettiin,

ja tinasotilasarmeija tukkii toisten suut

ei täällä voi olla paikoillaan,

muuten tinakenkäsi sulaa

Juokse sinne missä on viileää

siellä amor nuolella tähtää

Hei, ei ei, en sitä salaa,

näillä teillä loppuun palaa,

tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua

et täältä muuten enää löydä mua

kun aurinko nousee on pakko liikkua

tämä tie sut loppuun käyttää

sen pinta väreilee

kaikki kangastuksilta näyttää

ja ilma syttyy tuleen

pojan tinakenkäisen

mistä löytäisit sä sen, tyttö tinakenkäinen

Hei, ei ei, en sitä salaa,

näillä teillä loppuun palaa,

tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua

et täältä muuten enää löydä mua

kun aurinko nousee on pakko liikkua

Oye, no, no, no lo guardo en secreto.

estos caminos arderán,

mi zapato de peltre es lava fundida.

Mira inquieto al este,

esa chica es esbelta con sus zapatos de hojalata.

¿Alguien sabe de allí,

que podría llevar a una niña en la mochila.

Ha dibujado el mensaje en el mapa, ahí se lee

me lleva a la seguridad.

tal vez fue creado para volar,

para no derretir el camino de sus zapatos

Oye, no, no, no lo guardo en secreto.

estos caminos arderán,

mi zapato de peltre es lava fundida.

Vamos, ven antes de la mañana

ya no me encontrarás aquí

cuando sale el sol se ve obligado a moverse

Recuerda reírse en la escuela,

cuando era diferente a los demás.

Y en su sueño vuelve al púlpito,

y el ejercito de hojalata les tapa la boca a los demas

no puedo estar aquí

de lo contrario tus zapatos de peltre se derretirán

Corre donde hace fresco

hay puntería de flecha de cupido

Oye, no, no, no lo guardo en secreto.

estos caminos arderán,

mi zapato de peltre es lava fundida.

Vamos, ven antes de la mañana

ya no me encontrarás aquí

cuando sale el sol se ve obligado a moverse

esta corbata sut uso final

su superficie parpadea

todo parece tela

y el aire se incendia

zapato de peltre de niño

¿Dónde lo encontrarías, niña en peltre?

Oye, no, no, no lo guardo en secreto.

estos caminos arderán,

mi zapato de peltre es lava fundida.

Vamos, ven antes de la mañana

ya no me encontrarás aquí

cuando sale el sol se ve obligado a moverse