Supernaiset - Kaija Koo

Taas me kohdataan, kuin päiviä ois mennyt vaan

elämälle kiitos, jatketaan

siitä mihin jäätiin viimeksi kun tavattiin

Meikit naamoilta me naurettiin

yksi sai kaikene mutta liian aikaisin

toiselta vei musta vuosi hiuksetkin

Minä uskalsin kylmään veteen sukeltaa

Tunnen itseni nyt kokonaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille

mun sielunsiskoille, supernaisille

laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa

ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen

yö vie meidät, mä mitään muuttais en joskus kun mä lähden voitte värssyyn kirjoittaa

hän pystyi aamuun saakka tanssimaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille…

Tää on se hetki

ei multa mitään vaadita

vain meidän retki

neljä samankaltaista

Nuevamente, seremos confrontados como si los días se hubieran ido.

de por vida por favor continua

de donde estuvimos por última vez cuando nos conocimos

Maquillaje de las caras de las que nos reímos

uno tiene todo pero demasiado pronto

por el otro, un año de pelo negro

Me atreví a sumergirme en el agua fría.

Me conozco completamente ahora

Gorras en el techo, esta noche es para nosotros

a mis hermanas del alma, supermujeres

burbujeando en copas, oro en los ojos

y el amanecer es una eternidad de tiempo

Sobre las montañas de lavandería, a través de los techos de cristal

la noche nos lleva, no cambiaría nada a veces cuando me voy puedes escribir un verso

pudo bailar hasta la mañana

Gorras en el techo, esta noche es para nosotros...

Este es el momento

no requiere molde

solo nuestra salida

cuatro similares