Niin kaunis on hiljaisuus - Kaija Koo

Sotilas tuntematon kulkee

Ei muista mutta tuntee

Aamulla tulimeren

Kuumilla aalloilla keinuneen

Juurelle puun hän istuu

Kuvaa tyttönsä katselemaan

Silmiä se kirvelee

Kun on nähnyt liikaa

Mutta enemmän se koskee

Kun kotiin kirjoittaa

Niin kaunis on hiljaisuus

Ja kauniimpaa on kaipaus

Kun muistoissa hetken olla saa

Silmän isku on ikuisuus

Niin kaunis on hiljaisuus

Siellä jossain säilyy salaisuus

Sielu on surusta suunniltaan

Kun ei rakkainta nähdä saa

Hälle kerrottiin että kotiin

Kohta kuljetaan kuka ties

Mutta muistoissaan hän jos tänne jää

Niin hän on hävinnyt mies

Hän tietää miltä se tuntuu

Kun hiljaisuuteen jää

Ja savuverhon sameaan huntuun

Kaikki entinen häviää

Mutta niin kauan kuin hän kulkee

Elämä jättää jälkiään

Niin kaunis on hiljaisuus,

Pasa un soldado desconocido

No recuerda pero siente

Por la mañana el mar

Columpiándose en olas calientes

En la raíz del árbol se sienta

Toma una foto de su chica para ver

Te pica los ojos

Después de ver demasiado

Pero más sobre eso

Cuando en casa para escribir

Tan hermoso es el silencio

Y más hermoso es el anhelo

Cuando puedes estar en los recuerdos por un tiempo

El golpe en el ojo es la eternidad

Tan hermoso es el silencio

Hay un secreto en alguna parte

El alma está triste en su dirección.

Cuando no amaba ver

le dijeron que se fuera a casa

El punto lo lleva quien sabe

Pero en sus recuerdos lo hará si se queda aquí.

Entonces es un hombre perdido.

Él sabe cómo se siente

cuando hay silencio

Y el velo ahumado en el velo brumoso

todo lo anterior desaparece

Pero mientras él pase

La vida deja su huella

Tan hermoso es el silencio,