Rakkaus ja minä - Juice Leskinen

Usko häipyi kävelylle

Nousi junaan lähtevään

Toivo kiskoi takin ylle

Nyt jo nauhoo kenkiään

Teemme muistojemme työtä

Murheelliset sylikkäin

Pelko painaa pitkää yötä

Kaikki on kuin jälkeen päin

Usko lähti, sulki uksen

Vielä nyrkkiänsä pui

Hukkas itseluottamuksen

Lähti pakoon, pelastui

Toivo turhautui ja lähti

Hän on näytelmämme tähti

Näytteleekin mielellään

Kuin vanhat narkkarit

Toisiemme piikiteltävinä

Kylmässä kylppärissä

Rakkaus ja minä

Ihminen, hän kattaa pöytää

Hankkii muistoesineen

Aina etsii usein löytää

Aiheen liinaan ryppyiseen

Hukkaa tahdon, hukkaa pyyteen

Liioittelee linjojaan

Sortuu sorminäppäryyteen

Pitää pöytäpuheitaan

Kuin vanhat narkkarit

Sosiaalihuollon elättinä

Me syömme toisiamme

Rakkaus ja minä

Kuin vanhat narkkarit

Kasvihuoneen linnupelättinä

Turhaakin turhemmat

Rakkaus ja minä

La fe se desvaneció en un paseo

Abordó el tren que partía

Toivo se puso la chaqueta

Ahora ya se ata los zapatos

Hacemos el trabajo de nuestros recuerdos

Personas afligidas en sus brazos

El miedo pesa en la larga noche

Todo está en retrospectiva

La fe se fue, cerro la puerta

Todavía apretaba los puños

Confianza perdida

Escapó, salvó

Toivo se frustró y se fue.

Él es la estrella de nuestra obra.

Él está feliz de actuar

Como viejos adictos

Como los pinchazos del otro

En un baño frío

amor y yo

Hombre, él pone la mesa

Adquiere un recuerdo

Siempre buscando a menudo encuentra

Sujeto a la tela arrugada

Perder la voluntad, perder la voluntad

Exagera sus líneas

Se reduce a la destreza de los dedos

Hace sus discursos de mesa

Como viejos adictos

Como un salario digno de la asistencia social

nos comemos el uno al otro

amor y yo

Como viejos adictos

Como un espantapájaros de invernadero

Aún más inútiles

amor y yo