Satojen merien näkijä - Johanna Kurkela

Runotar vastasyntynyt

Haavelaivalla tuonen laineilla

Mikä on tää hiljaisuus

Sineen katoava

Rauha kodittoman

Tähdenlennon ajan vain

Kaunis, tyyni

Valitsen yhden meren ja oudon veneen

Joka soutais mut pois

Saari odottaa elämän leskeään

Satojen merien näkijää

Meren velho, juomasta juovun ja saan

Olla lapsi sen, ihmeitä vaan

Yksinoloa, kasvoja uskovia

Alku-uniin teemapuistoja

Kuusenkylkiä, taikatalvia

Kauniin laulun ajan

Tuska hukkuu

Valitsen yhden meren ja oudon veneen

Joka soutais mut pois

Saari odottaa elämän leskeään

Satojen merien näkijää

Kauneuden maljaan kahleeton pakahtuu

Jäätyneeseen maailmaan, rakkaudettomuuteen

Kävelin aaltojen alle ja sain

Ainiaaksi sinne hukuttaa

Lauluni muiden laulaa vain

Valitsin yhden meren ja oudon veneen

Joka souti mut pois

Saari rakastaa elämän leskeään

Satojen merien näkijää

Poesía recién nacida

En una escopeta en las olas de Tuonen

Que silencio es este

el azul desaparece

Paz de los sin techo

Solo durante el vuelo estelar

hermoso, tranquilo

Elijo un mar y un barco extraño

¿Quién se alejaría remando?

La isla aguarda la vida como viuda

Los videntes de cientos de mares

El mago del mar, me emborracho y me emborracho

Sé un hijo de eso, milagros pero

Soledad, cara creyentes

Parques temáticos Early Dreams

Costillas de abeto, inviernos mágicos

Durante una hermosa canción

el dolor ahoga

Elijo un mar y un barco extraño

¿Quién se alejaría remando?

La isla aguarda la vida como viuda

Los videntes de cientos de mares

Lo sin copa se hace añicos en una copa de belleza

Al mundo congelado, a la falta de amor

Caminé bajo las olas y lo conseguí.

Para siempre allí ahogarse

Mis canciones solo las cantan otros

Elegí un mar y un barco extraño

¿Quién remó pero se escapó?

La isla ama la vida como una viuda

Los videntes de cientos de mares