Minä ja hän - Jenni Vartiainen

Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut

Työni tehnyt, lapsenikin kasvattanut

Luokseni tulkaa

Katsokaa, että kaunis oon

Huuleni punatkaa

Ja jotain punaista päälleni pukekaa

Niin matka voi alkaa

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on sielu yhteinen

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on elämä ikuinen

Kohtaammeko eessä kuulun katedraalin

Venäjän maalla niin kuin kohdattiin ennenkin

Onko hän siellä?

Lontoon metrossako käy viereeni istumaan

Vai käveleekö mua vastaan matkalla Syyriaan, tomuisella tiellä

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on sielu yhteinen

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on elämä ikuinen

Olkoon silloin lintu tai lapsi

Mä tunnistan hänet rakkaakseni vaikka silmäni ummistan

Se tahto on Herran

Tietäkää, että tulee se päivä jolloin nään hänet edessäin

Vaikka joutuisin etsimään vuosituhannet vielä

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on sielu yhteinen

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on elämä ikuinen

Luego, cuando canté mi última canción

Hice mi trabajo, también crié a mis hijos.

Ven a mi

Mira esa hermosa

mis labios son rojos

Y ponme algo rojo

Así es como el viaje puede comenzar

Yo y él, lo sé

Tenemos un alma común

Yo y él, lo sé

tenemos vida eterna

¿Nos encontraremos con la famosa catedral en frente?

En suelo ruso como antes

¿Está él ahí?

El metro de Londres está sentado a mi lado.

O camina contra mí en el camino a Siria, en un camino polvoriento

Yo y él, lo sé

Tenemos un alma común

Yo y él, lo sé

tenemos vida eterna

Ya sea un pájaro o un niño

Lo reconozco como mi amor aunque cierro los ojos

Esa voluntad del Señor

Sepan que llegará el día en que lo veré ante mí.

Incluso si tuviera que buscar milenios todavía

Yo y él, lo sé

Tenemos un alma común

Yo y él, lo sé

tenemos vida eterna