Salakieltä - Anna Kokkonen

Kaukana, kaukana kuljin ja kasvosi kadotin

On täällä synkkiä hahmoja, kylmiä katseita, palelen

Mutta meillä on yhteinen kieli ja yhteinen salaisuus

Vaikken kuiskaisikaan, silti kuulisit kaiken

Näin sydämet kohtaa

Kutsun sinua, sinua, sinua, sinua

Tuulen mieltä, salakieltä

Ääni kantaa lintujen tieltä

Ajatus, ajatus vain

Tuulen mieltä, salakieltä

Vastaukset kaikuvat sieltä

Ajatus, ajatus vain

Ja ollaan rinnakkain

Kynttilät kastuvat kyynelten alla, on pimeä

Nyt muiden aistien kannoilla kuuntelen kuiskaten nimeä

Mutten pelkoa kanna, on päälläni tähdet ja avaruus

Vielä kosketan ilmaa ja tunnen kuinka

Taas sydämet kohtaa

Kutsun sinua, sinua, sinua, sinua

Tuulen mieltä, salakieltä

Ääni kantaa lintujen tieltä

Ajatus, ajatus vain

Tuulen mieltä, salakieltä

Vastaukset kaikuvat sieltä

Ajatus, ajatus vain

Ja ollaan rinnakkain

Lejos, lejos fui y perdí tu rostro

Aquí hay figuras oscuras, ojos fríos, escarcha.

Pero tenemos un lenguaje común y un secreto común

Incluso si no susurrara, aún escucharías todo.

Así es como los corazones se encuentran

te llamo, tu, tu, tu

Mi mente, lenguaje secreto

El sonido lo llevan los pájaros.

Un pensamiento, solo un pensamiento

Mi mente, lenguaje secreto

Las respuestas resuenan desde allí.

Un pensamiento, solo un pensamiento

Y estamos lado a lado

Las velas se mojan bajo las lágrimas, está oscuro

Ahora, en los talones de otros sentidos, escucho, susurrando el nombre

Pero no tengo miedo, tengo estrellas y espacio sobre mí

Todavía toco el aire y siento como

Los corazones se encuentran de nuevo

te llamo, tu, tu, tu

Mi mente, lenguaje secreto

El sonido lo llevan los pájaros.

Un pensamiento, solo un pensamiento

Mi mente, lenguaje secreto

Las respuestas resuenan desde allí.

Un pensamiento, solo un pensamiento

Y estamos lado a lado