Sinä saatana - Turmion Kätilöt

Syntyy elämä, syntyy murha

Kaikki siitä samasta äitikuolemasta

Alusta loppuun, pieni henkäys

Pieni hetki sylissä kylmäksi jättää

Susi on se lampaan vaatteissa

Raatelee ja heitteille jättää

Kylmä silmä katselee

Kun pienestä ruumiista elämä pakenee

Hukutat, hävität ja hautaat

Ruokit, rakastat ja ruoskit

Nainen julma jumalan saappaissa

Sielusi on sika, jota mielesi nai

Poikasi saatoit arkkuun

Niin pieneen, jota kädellä kantaa voi

Itkee se sielu, itkee se isä

On poissa lapsi, joka rakkauttasi anoi

Et ole sairas, sairaus olet sinä

Sinä joka viattoman pystyt tappamaan

Veresi ruummiillistuma on vuoksesi vainaa

Tappaako valtio, vai vaimon käsi

Hetken hiljaisuus

Sitä ei tapahdu enää koskaan

Voit rauhassa rientää leikkimään

Sinne missä on aina kesä

Sinä saatana

Poikasi saatoit arkkuun

Niin pieneen, jota kädellä kantaa voi

Itkee se sielu, itkee se isä

On poissa lapsi, joka rakkauttasi anoi

Hukutat, hävität ja hautaat

Ruokit, rakastat ja ruoskit

Nainen julma jumalan saappaissa

Sielusi on sika, jota mielesi nai

Poikasi saatoit arkkuun

Niin pieneen, jota kädellä kantaa voi

Itkee se sielu, itkee se isä

On poissa lapsi, joka rakkauttasi anoi

Äiti

Mitä tein väärin

Nace la vida, nace el asesinato

Todo sobre esa misma muerte materna

De principio a fin, un pequeño respiro

Deja un resfriado en el regazo por un rato

El lobo tiene piel de cordero

Arañazos y lanzamientos

miradas frías

Cuando la vida se escapa de un pequeño cuerpo

Te ahogas, destruyes y entierras

Comida, amor y látigo

Una mujer cruel en las botas de Dios

Tu alma es el cerdo que tu mente esposa

Llevaste a tu hijo al ataúd

Lo más pequeño que puedas llevar a mano

Esa alma llora, ese padre llora

Hay un niño desaparecido que suplicaba por tu amor

No estás enfermo, la enfermedad eres tú.

Tú que puedes matar a los inocentes

El embellecimiento de tu sangre es por ti

¿Matará el estado, o la mano de la esposa?

Un momento de silencio

No volverá a pasar

Puedes apresurarte a jugar en paz.

Donde siempre hay verano

tu satanás

Llevaste a tu hijo al ataúd

Lo más pequeño que puedas llevar a mano

Esa alma llora, ese padre llora

Hay un niño desaparecido que suplicaba por tu amor

Te ahogas, destruyes y entierras

Comida, amor y látigo

Una mujer cruel en las botas de Dios

Tu alma es el cerdo que tu mente esposa

Llevaste a tu hijo al ataúd

Lo más pequeño que puedas llevar a mano

Esa alma llora, ese padre llora

Hay un niño desaparecido que suplicaba por tu amor

Mamá

Qué hice mal