Voin luopuu mistä vaan - Suvi Teräsniska

Aamu valkenee, valaisee jo eteisen

Tämän ahtaan pikku kaksion, tai kotihan se on

Yhteinen

Makuuhuoneen ovee raotan, on siellä hämärää

Heidän näen nukkuvan, en tahdo herättää

Vaan siihen jään

Ja musta tuntuu et’voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan

Lähelläin

Siis muusta viis, voin luopuu mistä vaan, voin tehdä tappavinta työtä puolestaan

Pystypäin

Eihän perhe tää liene aivan sellainen

Kuin on telkkarissa perheet nää tila-automainosten

Mä tiedän sen

Nojaan ovenpieleen, kuuntelen, ne siellä hengittää

Pari unennäkijää, en tahdo herättää

Vaan siihen jään

Ja musta tuntuu, et’voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan…

Mä en tiennyt aikoinaan, mihin vielä joudunkaan

Mä en tiennyt kuinka paljon rakkautta heiltä saan

Ja pystyn antamaan

Voin luopuu mistä vaan

Voin luopuu mistä vaan

Ja musta tuntuu, et' voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan…

Aamu valkenee, valaisee jo eteisen tän

Yhteisen

La mañana alumbra, ya ilumina el pasillo

Este pequeño gemelo estrecho, o el hogar es

Común

La puerta del dormitorio está abierta, está oscuro allí.

Los veo durmiendo, no quiero despertar

pero lo mantendré

Y el negro siente que no estoy renunciando a nada, pero cuando los consigo

más cercano

Entonces, al revés, puedo renunciar a cualquier cosa, puedo hacer el trabajo más letal a mi vez.

Verticalmente

Probablemente no es así como es la familia.

Como está la tele, las familias ven los todoterrenos

Yo sé eso

Me apoyo en el umbral, escucho, allí respiran

Un par de soñadores, no quiero despertar

pero lo mantendré

Y el negro siente que no puedo renunciar a nada, pero cuando los mantengo...

Yo no sabía lo que iba a hacer antes

No sabía cuánto amor recibiría de ellos.

y puedo dar

puedo renunciar a cualquier cosa

puedo renunciar a cualquier cosa

Y el negro siente que no puedes renunciar a nada, pero cuando los mantengo...

La mañana se aclara, ya ilumina el pasillo

Común