Laulu - Sielun Veljet

Kun kukkoaurat lentävät länteen

Kyyhkyset hiljaa leijailee öisen järven yllä

Ja lokit laulaa viimeistä sävelmää

Yö on keltainen ja musta

Sininen katse ihmettelee

Kuka meitä huijaa, kuka huiputtaa

Kun sinipunainen on maa

Totuus on revitty riekaleiksi

Jokainen meistä tietää sen

Pois laki on lakaissut totuuden tomun

Olen puhdas ja valehtelen

Myös tämä uljas urbaani unelma

On osa hurjaa luontoa

Ei ole rajaa, ei turvapaikkaa

Kaikki on katoavaa

Kuolleet nukkuvat kaupungeissaan

Kynttilämeren alla

Ja meillä on aikaa joka Joulu

Itkeä haudalla

Minä kietoudun suruni sisään

On niin kaunista, kaunista, kaunista

Tätä minulta ei kukaan voi riistää

Mä olen maksanut kaiken

Kuka nyt uskoo tähän kaikkeen

Kuka vielä uskoo käärmeeseen

Joka kahdella kielellä myrkkyä iskee

Unelmien eteiseen

Vaikken mä aina jaksa

Uskoo ja rakastaa

Niin on täällä vielä helvetisti

Kaunista katseltavaa

Cuando los gallos vuelan al oeste

Las palomas se ciernen tranquilamente sobre el lago nocturno.

Y los troncos cantan la última melodía

La noche es amarilla y negra.

La mirada azul se pregunta

quien nos esta engañando, quien nos esta engañando

Cuando el morado es tierra

La verdad ha sido hecha pedazos

Cada uno de nosotros sabe que

Fuera de la ley ha barrido el polvo de la verdad

soy limpio y miento

También este valiente sueño urbano

Es parte de la naturaleza salvaje.

No hay frontera, no hay asilo

todo esta desapareciendo

Los muertos duermen en sus ciudades

bajo la luz de las velas

Y tenemos tiempo cada Navidad

llorar en la tumba

envuelvo mi pena

Es tan hermoso, hermoso, hermoso

Nadie puede privarme de esto.

he pagado por todo

Quien ahora cree en todo esto

Quien mas cree en una serpiente

En cada dos idiomas, el veneno golpea

El pasillo de los sueños

Aunque siempre lo aguanto

cree y ama

Así es como el infierno sigue aquí

hermoso a la vista