Tavalliset hautajaiset - Samuli Putro

On timanttinen taito mulla pistää tunteet piirongin alle

Mä elän täällä Pohjois-Suomessa, en tunne lapseni isää

Aikuinen on aamunkoitto, ilta vanhapiika

Kun katson ulos ikkunasta, näen kahden yksilön silmin

Mä näen miten vuodet kiihdyttävät vauhtiaan, se on outoa

Kun kodissani kuulen vieläkin vauvan itkua joskus

Kumpikaan ei meistä itke, vaan se lienee kaikua

Takaa neljän vuosikymmenen tai hetkinen, niitä viisi on…

Mä nuorempana tanssahtelin, ja olin pöytätennismestari

Ne ovat ajat ovat luojan kiitos takanapäin

Olin kovin vietävissä, kuin kevytrakenteinen varpunen

En erottanut hurmaavutta viekkaudesta

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja jos mahdollista kolme kynttilää

Ei mitään suurta eikä mahtipontista, voi syksyn tullen ehkä tuoda kukkia

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja niiden jälkeen pienet kahvikekkerit

Voi Liisa naapurista tuoda kakkuja, ne sateen sattuessa täytyy suojata

En pojastani toivo julkkista tai suurta Helsingin herraa

Ne leikit ovat liian kierot, olen itse kerran ne nähnyt

Virheenä en silti koe sitä yhden illan auvoa

Kun pelireissun yhteydessä oli rakkaus suojaamatonta

Mä hetkellisen onnen koin, ja sitä olen säilyttänyt

Kuin teinityttö fritsuliinaa ihollansa

Vaikka moni säälii mua, mä hymyilen ja kiitän luojaa pojasta ja sisäisestä

valosta

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja jos mahdollista kolme kynttilää

Ei mitään suurta eikä mahtipontista, voi syksyn tullen ehkä tuoda kukkia

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja niiden jälkeen pienet kahvikekkerit

Voi Liisa naapurista tuoda kakkuja, ne sateen sattuessa täytyy suojata

Toki tää on pieni yhteisö, ja ihminen on perso juoruille

Minä päätin kulkea ylväästi ja pystyssä päin

Tehdään tämä selväks kerralla, on ollut elämäni ainutkertaista

Ja mahtunut on sakkaa sekaan puhtaan lähdeveden

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja jos mahdollista kolme kynttilää

Ei mitään suurta eikä mahtipontista, voi syksyn tullen ehkä tuoda kukkia

Mä tahdon tavalliset hautajaiset, ja niiden jälkeen pienet kahvikekkerit

Voi Liisa naapurista tuoda kakkuja, ne sateen sattuessa täytyy suojata

Es una habilidad de diamante que tengo para inyectar emoción debajo del dibujo.

Vivo aquí en el norte de Finlandia, no conozco al padre de mi hijo.

El adulto es el amanecer, la tarde es una solterona

Cuando miro por la ventana, veo con los ojos de dos individuos

Puedo ver como los años se aceleran, es raro

Cuando en mi casa todavía escucho el llanto del bebé a veces

Ninguno de nosotros llora, pero probablemente hace eco

Garantías cuatro décadas o un momento, las cinco son…

Cuando era más joven, bailaba y era campeón de tenis de mesa.

Esos son los tiempos gracias a Dios por detrás

Yo era muy exportable, como un gorrión ligero

No distinguí el encanto de la astucia.

Quiero un funeral ordinario, y si es posible tres velas.

Nada grande o pomposo, tal vez traer flores cuando llegue el otoño.

Quiero un entierro ordinario, y después de ese cafecito amargo

Oh Liisa del vecino para traer pasteles, necesitan estar protegidos en caso de lluvia

No le deseo a mi hijo una celebridad ni el gran señor de Helsinki.

Esos juegos son demasiado viciosos, de hecho los vi una vez.

Por error, todavía no experimento esa aventura de una noche.

Cuando en un viaje de juegos, el amor estaba desprotegido

Experimenté una felicidad momentánea, y la he conservado.

Como una fritsulina adolescente en su piel

Aunque muchos sienten pena por mí, sonrío y agradezco al Creador por el niño y el interior.

luz

Quiero un funeral ordinario, y si es posible tres velas.

Nada grande o pomposo, tal vez traer flores cuando llegue el otoño.

Quiero un entierro ordinario, y después de ese cafecito amargo

Oh Liisa del vecino para traer pasteles, necesitan estar protegidos en caso de lluvia

Por supuesto, esta es una comunidad pequeña, y una persona es un chisme.

Decidí caminar orgullosa y erguida

Dejar esto claro de una vez ha sido único en mi vida

Y hay espacio para sedimentos en el agua limpia de manantial.

Quiero un funeral ordinario, y si es posible tres velas.

Nada grande o pomposo, tal vez traer flores cuando llegue el otoño.

Quiero un entierro ordinario, y después de ese cafecito amargo

Oh Liisa del vecino para traer pasteles, necesitan estar protegidos en caso de lluvia