Aidat - Rekami, Rhyi, Jussi Kuoma

Lastauslavalla sittarin kaatuu sanalla rauta esiriput

On Masalla vaan muistivihko

Heiluttelen tossuu ku pellon laidal

Syvällä päässä jokanen mielensä aidal

Vartiotornis yksinäinen vahti

Nojailemas pilarii kunnes nousee ku kasvi

Touchi tallel, tääl mä kurottelen kuuta

Kai mä joku päivä pääsen Laajikkaan asti

Uudestaan yritä, päästä katkeruudesta

Kaada muureja pois jotka seuraa mua näil huudeilla

Päivälle auliina, perustan perheen

Muutan rannikolle mis ei oo maisemaa kauniimpaa

Puhu suurist toiveista suoraan, mä puhun nuorille huonommist puolista ääneen

Mä puhun, mut en ala huolilla suolaa, mä puhun ihmisille vesimelonin päälle hei

Nyt mä kusen sähköaitaan mieleni vieterit löysäl kiertelemättä

Aika aidat kaataa, katkeruus repii kaiken palasiks

Ja tiedäthän sä kyllä että

Aika aidat kaataa, katkeruus repii kaiken palasiks

Tää pääty on auki, metsä on palatsi

|Verse 2: Rhyi]

Aidan tuolla puolen ruoho on laillista

Jaettu elämä ajan ajatuksissa

Komerot käryää hakkuu aukea aukee

Autiomaa leviää ja aidat nousee

Erotellaan lajit partikkelipaloina

Itkumuuri polvillaa henkemme on halpa

Sulje media, availen suuta, minä olen joku, rajan yli huudan

Kiven läpi kulkee sydämmen basso

Riista-aidas ihmisen mentävä aukko

Kolmesataa tonnii piikkilankaa levällää

Silmänräpäyksessä pääkaupungin ympärillä

Sermei siirrellää, jengi poteroissa, aivot lyö vapautta ei historiaa toista

Penni ajatuksesta tonni rajauksesta

Ei maksa mitään paeta aitauksesta

Metsä on palatsi, metsä on palatsi

Aika aidat kaataa, katkeruus repii kaiken palasiks

Ja tiedäthän sä kyllä että

Aika aidat kaataa, katkeruus repii kaiken palasiks

Tää pääty on auki, metsä on palatsi

Mä käytin varmaan puolet elämästäni

Aidan taakse kurkistelemiseen, ongelma tästäki

Ku jos nytte ei koskaa se nyt

Mitä kaipaat nii meno ei oo koskaan kevyt

No mitä sitte vaikka tavotteet välil karkaa

Se on täysin harhaa kurotella aidan yli välipalaa

Ku sulla kuitenki omas uunissa paistit ja

Haaveilet omaisuuksia maistis

Sitäpaitsi mä en ees jaksais kiivetä

Pitää kiertää ku en menis yli ees kenenkään siivellä

Plus mä oon mielelläni jalat maas, pää pilvis

Samanlail et pysty omaa tonttii rakastaa

Muut tirkistelee muidenki ja sillä meinaan et on älyluurin

Somen päässä vaikka menis skeidalle

Mut täl hetkellä tää on risuaita luuri kii

Mä kaadan rajat, oletukset ja aitoja suurimpii yeah

Sobre un palé, un sittarin choca con la palabra cortinas de hierro

Masalla solo tiene un cuaderno.

Muevo mis zapatos en el borde del campo

En lo profundo de la mente de todos

Guardia solitario de la atalaya

Apoyado en el pilar hasta que la planta sube

Tócame, aquí alcanzo la luna

Supongo que algún día llegaré a Laajikka

Inténtalo de nuevo, sal de la amargura

Derrumba las paredes que me siguen con estos gritos

Por el día, comienzo una familia

Me mudo a una costa que no es tan bonita

Hable directamente sobre las grandes esperanzas, hablo en voz alta con los jóvenes sobre las desventajas

Estoy hablando, pero no estoy empezando a preocuparme por la sal, estoy hablando con la gente sobre la sandía, oye.

Ahora follo mi cerco electrico sin torcer mi mente

Es hora de que caigan las vallas, la amargura desgarra todo en pedazos

Y lo sabes

Es hora de que caigan las vallas, la amargura desgarra todo en pedazos

Este final está abierto, el bosque es un palacio

| Versículo 2: Rhyi]

El césped del otro lado de la valla es legal.

Una vida compartida en los pensamientos del tiempo

Los armarios sufren de tala abierto abre

El desierto se está extendiendo y las vallas se están levantando

Separar especies en piezas de partículas.

El muro de llanto de rodillas por nuestras vidas es barato

Cállate los medios, abro la boca, soy alguien, al otro lado de la frontera grito

El bajo del corazón atraviesa la piedra

Apertura de valla de juego para hombre

Trescientas toneladas de alambre de púas esparcidas

En un abrir y cerrar de ojos por la capital

Sermei move, la pandilla en la cerámica, el cerebro late la libertad no es la historia de otro

Un centavo de la idea de una tonelada de cultivo.

No cuesta nada escapar de la cerca

El bosque es un palacio, el bosque es un palacio

Es hora de que caigan las vallas, la amargura desgarra todo en pedazos

Y lo sabes

Es hora de que caigan las vallas, la amargura desgarra todo en pedazos

Este final está abierto, el bosque es un palacio

Probablemente pasé la mitad de mi vida

Mirando detrás de la valla, aquí también hay problema

Ku si ahora nunca lo tocas ahora

Lo que sea que extrañes así que ir nunca es ligero

Bueno, ¿y si las metas a veces se acaban?

Es completamente una ilusión alcanzar un refrigerio sobre la cerca.

Sin embargo, usted tiene su propio horno horneado y

Sueñas con una fortuna de cata

Además, no podía subir delante de mí.

Hay que moverse cuando no paso por encima del ala de nadie

Además estoy feliz de tener los pies en la tierra, la cabeza nublada

Del mismo modo, no podrás amar tu propia trama.

Otros están espiando a otros y porque quieres decir que no tienes un teléfono inteligente

Al final de Some, fui a patinar

Pero por el momento, esto es una cerca.

Vertí los límites, las suposiciones y lo mejor genuino, sí