Poika varjoiselta kujalta - Guaglione - Olavi Virta

Hän muuan poika vain on lailla poikain toisten

Hän tuntee työn ja varjot päiväin aurinkoisten

Hän viheltää kun kautta kujain sokkeloisten

Tie turistin ja neidonkin käy iltaisin

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Pieni kiharainen pää

Kujan pimentoihin jää

Hän siellä viheltäin ja laulain tarinansa sulle kertoo

Ja kujan kulmat varjoineen

Hän kyllä tuntee tarkalleen

Ei koskaan äiti häntä kiellä vaikka vaara vaanii siellä

Ei pojallensa neuvojaan

Kai isä anna konsanaan

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Mutta laulun hilpeän

Oppi kujallansa hän

Hän siellä viheltäin ja laulain tarinansa sulle kertoo

Ja kujan kulmat varjoineen

Hän kyllä tuntee tarkalleen

Ei koskaan äiti häntä kiellä vaikka vaara vaanii siellä

Ei pojallensa neuvojaan

Kai isä anna konsanaan

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Mutta laulun hilpeän

Oppi kujallansa hän

Vaikk' ei yhtätoistakaan

Él, por cierto, un hijo es como los hijos de los demás.

Conoce el trabajo y las sombras de los días soleados

Él silba cuando a través del laberinto del callejón

El camino para turistas y chicas es por las tardes.

no tiene años

once más

pequeña cabeza rizada

Hay hielo en el callejón

Allí silbó y te cantó su historia.

Y las esquinas del callejón con sus sombras

Sí, él sabe exactamente

La madre nunca lo niega a pesar de que el peligro acecha allí.

No es el consejo de su hijo.

Supongo que papá se dará por vencido.

no tiene años

once más

pero la cancion es graciosa

Aprendió en su callejón

Allí silbó y te cantó su historia.

Y las esquinas del callejón con sus sombras

Sí, él sabe exactamente

La madre nunca lo niega a pesar de que el peligro acecha allí.

No es el consejo de su hijo.

Supongo que papá se dará por vencido.

no tiene años

once más

pero la cancion es graciosa

Aprendió en su callejón

Aunque no once