Menetetty valtakunta - Mustan Kuun Lapset

Vanhan miehen

Pakkasherran

Valtakunta lumen ja jään

Hallittuaan erehtyi kerran

Talven portit raotti etelään

Valtiaaksi kevät tahtoi petollinen käärmeenkieli

Lämmön rinnassansa toi viekas kevätneidon mieli

Ei nähnyt vaaraa

Kuolemaansa Pakkasherra edessään

Joka antaisi kaiken

Eteläiset maansa valtakunnasta lumen ja jään

Nyt talvi taitaa kuolla

Kevät päästä niskan päälle

Halla kivet taskussansa vaeltaa järven jäälle

Lumo kauniin immen talven valtiaan sai kiihottumaan

Hylkäisi maailmansa jäämyrskyt pohjoisen

Kuninkaasta kuolevaksi kosketuksen tähden

Kuin nyljetty vailla lunta menetetty valtakunta

Vanha mies Pakkasherra

Ja kevään neito julma sydämestään

Kuristi tuon langenneen miehen

Valtakunnasta lumen ja jään

El anciano

La escarcha

Reino de nieve y hielo

Se equivocó una vez en el control

Las puertas de invierno se abrieron hacia el sur

La engañosa lengua de serpiente quiso ser dueña de la primavera

El resorte astuto de la doncella trajo calor a su pecho.

No vi el peligro

Frente a su muerte Frost Lord

que lo daría todo

País del sur del reino de la nieve y el hielo.

Ahora el invierno parece estar muriendo

La primavera se te mete en el cuello

Frost rocas en su bolsillo vagan por el lago de hielo

El encantamiento de la hermosa regla de invierno imper me emocionó.

Rechazó las tormentas de hielo del mundo en el norte

Del rey a la muerte por el tacto

Como un reino desollado sin nieve

Viejo escarcha

Y la doncella de primavera es cruel de corazón

Estranguló a ese hombre caído

Desde el reino de la nieve y el hielo