Lihaa/Terästä - Mokoma

Makaan selälläni

Pöydän alla seuraan kuinka

Purukumisi kovettuva

Ovat tiukassa kuin muistot jotka

Pyyhkiä voit haluaisin sormen päitäni kiristää

Sydän hakkaa vaikka en haluaisi tuntuu aivan

Siltä kuin se joka iskulla halkeaisi kahtia

Vaikka lupaan etten itseäni satuta

En mielenräjähteitä vastusta

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Katse löytää vanha kirjoituksen jonka joku

Kenties rakkaudesta riutuneena raapusti

Kykene en saamaan sanan sanaa aikaiseksi

Joten vanhat tekstit tulee alleviivatuksi

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä

Kieli laulaa samaa suru säveltä

Lihaa taikka terästä…

Lihaa taikka terästä…

Lihaa taikka terästä…

Lihaa taikka terästä…

estoy acostado sobre mi espalda

Debajo de la mesa seguiré cómo

Tu chicle se endurece

Son tan apretados como los recuerdos que

Para limpiarte quisiera apretar las yemas de mis dedos

Mi corazón late a pesar de que no quiero sentir bastante

Como si se partiera en dos con cada golpe

Aunque te prometo que no me haré daño

no me importan los explosivos

Carne o acero

La lengua canta la misma melodía de dolor

Carne o acero

La lengua canta la misma melodía de dolor

Buscando encontrar un guión antiguo de alguien

Tal vez rayado por el amor

no puedo correr la voz

Entonces los textos antiguos estarán subrayados.

Carne o acero

La lengua canta la misma melodía de dolor

Carne o acero

La lengua canta la misma melodía de dolor

Carne o acero

La lengua canta la misma melodía de dolor

Carne o acero

La lengua canta la misma melodía de dolor

Carne o acero…

Carne o acero…

Carne o acero…

Carne o acero…