Yksinäiset - Juha Tapio

Pysäkin luota korttelin verran

On tuttua niin kaikki tuo

Varjojen alta varjoista yksin

Vaellan ovesi luo

Sä tulet mua vastaan

Ja kuin äiti lastaan sä rinnallas tuuditat mua

Mä vajoan hiljaa

Vajoan hiljaa

Kaikki jos vois unohtua

Hetkinen sylisi lämpöä vaan

Mä muuta en tuu pyytämään

Sun tarvitse koskaan mua ei rakastaa vain kysymättä ymmärtää

Kaiken sen jälkeen on hiljaisuus arkaa

Mä pukeudun lähtöä teen

Maailman kylmyys mun päälleni karkaa kun ovesta sateeseen meen

Kelmeää yötä kanssani valvoo paljaaksi riisutut puut

Se enää ei viillä

Vaikka sen tiedän sun luoksesi saapuvat nuo

Deténgase a una cuadra

Es familiar así que todo eso

Bajo las sombras de las sombras solo

Camino a tu puerta

Me conocerás

Y como una madre con su hijo, me arrullas

me estoy hundiendo en silencio

me estoy quedando en silencio

Todo si pudieras olvidar

Un momento abrazaría el calor pero

no pedire nada mas

Sun nunca necesita que no ame solo pidiendo entender

Después de todo, el silencio es tímido.

me estoy vistiendo para irme

La frialdad del mundo se me escapa como llueve desde la puerta

Una noche miserable conmigo es velada por los árboles despojados

ya no corta

Aunque sé que esos vienen a ti