Sitä jotakin - Juha Tapio

Autoretket öisin sun kanssas

en niitälakannut oo muistamasta

Kirkon portaat, kylän kaksi siltaa

niitämukana vien niin kuin lasta

Nyt jo hiljentyneen raitin vartta

vastarakastuneet kuljettiin

Tämäoli silloin mun maailma

tänään tuttu ja vieras niin

Minäyöt ja päivät ootin

sitäjotakin, sitäjotakin

Minne kuljin, miten muutuin

nopeasti niin kaikki kävikin

Ja tuo rouva, tuo kioskin myyjä

oikein jos tunnistin

taisi olla tytöistäyksi

joita pyörälläni kuljetin

Puut ja pensaat laitetut silloin

pihat jo on täyttäneet

Kentän laidalla miehet

pojat isiksi kasvaneet

Minäyöt ja päivät ootin

sitäjotakin, sitäjotakin

Minne kuljin, miten muutuin

nopeasti niin kaikki kävikin

Viajes en coche de noche con el sol.

no los recordaba

Escaleras de la iglesia, dos puentes en el pueblo

Los llevo conmigo como un niño

Ahora para el hollín ya silenciado

los recién casados ​​fueron transportados

Ese era mi mundo entonces

hoy familiar y extraño así

Esperé las noches y los días

eso es algo, eso es algo

A dónde fui, cómo cambié

rapido asi todo salio

Y esa señora, ese vendedor de quiosco

correcto si el sensor

parece ser una niña

que llevé en mi bicicleta

Árboles y arbustos plantados entonces

los patios ya se llenaron

Hombres al borde del campo

los niños se convirtieron en padres

Esperé las noches y los días

eso es algo, eso es algo

A dónde fui, cómo cambié

rapido asi todo salio