Mullonikäväsua - Juha Tapio

Kaunis tyttö käytävällä kirjaston

Haukkaa omenasta raitatossuissaan

Sotkutukka laittaa bassokotelon

Lukupöytää vasten nojaamaan

On Jaska työtön nykyisin

Se laittaa Waltarin laukkuunsa ja kättään heilauttaa

Mä tulin kirjoittamaan rakkauslaulun

En sitä kiinni saa, pakenee ilmaan

Riimit runoilijaa kuolevaa

Mullonikäväsua

On ainut rivi jonka valmiiksi mä saan

Selaan läpi hyllyt runo-osaston

Jos jokin sytyttäis leimahtais

Aina läsnä aina saavuttamaton

Tämän kerran jonkinlaisen muodon sain

Lasta toppatakissaan raskas äiti komentaa

Jos ne sattuis mua katsomaan

Mä hymyilisin niille

En sitä kiinni saa, pakenee ilmaan

Riimit runoilijaa kuolevaa

Mullonikäväsua

On ainut rivi jonka valmiiksi mä saan

Neiti olkaan koputtaa kohta suljetaan

Kello alkaa lyödä kahdeksaa

Mä otan bussin töihin postikeskukseen

En sitä kiinni saa, pakenee ilmaan'

Hermosa chica en el pasillo de la biblioteca.

Elige una manzana en sus pantuflas a rayas

Desordenado pone el estuche del bajo

apoyarse en la mesa de lectura

Jaska está desempleado hoy.

Mete a Waltar en su bolsa y agita su mano.

Vine a escribir una canción de amor

No puedo atraparlo, se escapa en el aire

Las rimas del poeta agonizante

Fatiga por torbellino

Es la única línea que me preparo

Me desplazo por los estantes de la sección de poesía

Si algo se enciende, estallaría

Siempre presente siempre inalcanzable

Esta vez tengo alguna forma

Una madre pesada manda a un niño en su chaqueta acolchada

si por casualidad me vieran

les sonreiría

No puedo atraparlo, se escapa en el aire

Las rimas del poeta agonizante

Fatiga por torbellino

Es la única línea que me preparo

Señorita, ¿debería cerrar el punto?

El reloj empieza a latir a las ocho

tomaré el autobús para ir al trabajo en la oficina de correos

No puedo atraparlo, se escapa el aire'