Kuu - Juha Tapio

Kun tulet väsyneenä kotiin

kävelet autolta ovelle

ja pihaan jäljet yksinäiset

astelet

Eteisen pöydälle lasket

käsilaukun ja avaimet

ja huokaisten sä riisut takin

naulakkoon

Hetkeksi syliini sut saan ja sä kerrot

siinä sun päiväsi kirkastuu

mutta sinussa on kaikki se valo

ja se minusta vain heijastuu

minä olen kuu josta valosi heijastuu

Aamukahvi, ja sillä koko päivä

kun muuta ei ehtinyt

sua oottaa vielä rästiin jääneet viestit

tuhannet

Hetkeksi syliini sut saan ja sä kerrot

siinä sun päiväsi kirkastuu

mutta sinussa on kaikki se valo

ja se minusta vain heijastuu

minä olen kuu josta valosi heijastuu

Hetkeksi syliini sut saan ja sä kerrot

siinä sun päiväsi kirkastuu

mutta sinussa on kaikki se valo

ja se minusta vain heijastuu

minä olen kuu josta valosi heijastuu

minä olen kuu josta valosi heijastuu

minä olen kuu josta valosi heijastuu

Cuando llegas a casa cansado

caminas del auto a la puerta

y las huellas de la corte son solitarias

astelet

Bajas la mesa al pasillo.

bolso y llaves

y suspiró, y se quitó el abrigo

percha

Por un momento me tiro en mis brazos y me dices

allí brillará tu sol

pero tu tienes toda esa luz

y solo se refleja en mi

Soy la luna desde donde se refleja tu luz

Café de la mañana, y para todo el día.

cuando no pasó nada más

sua esta esperando los mensajes restantes

miles

Por un momento me tiro en mis brazos y me dices

allí brillará tu sol

pero tu tienes toda esa luz

y solo se refleja en mi

Soy la luna desde donde se refleja tu luz

Por un momento me tiro en mis brazos y me dices

allí brillará tu sol

pero tu tienes toda esa luz

y solo se refleja en mi

Soy la luna desde donde se refleja tu luz

Soy la luna desde donde se refleja tu luz

Soy la luna desde donde se refleja tu luz