Kultahippu - Juha Tapio

Keskipäivän kirkkauden

Hellin käsin vaikka sulkee

Rintaa vasten aina kulkee

Se läpi sormien

Juokset olohuoneeseen

Kannat suurta pahvimiekkaa

Jalanjälkes täynnä hiekkaa

Maton poikki oikaisten

Katson kuinka vaieten

Urheasti kivun nielet

Päättäväiset leukapielet

Värähtää, ja ihmeeseen

Herätät mut loistaen

Poikki aamun ensivalon

Alta puiden, taakse talon

Juoksi kettu poikineen

Tiellä vastaan tulee monta

Kiiltävää ja arvotonta

Kyyneleitä kertyy nippu

Niissäkin lie kultahippu

Hiipiessä pimeyden

Vain vähän ennen unta

Lisää hyppyrille lunta

Tahdot vauhdin takaisin

Uni saapuu pyyhkien

Vakaat mietteet kasvoiltasi

Toivon ettet vuorollasi

Havahtuisi aikaisin

Tiellä vastaan tulee monta

Hymyilevää armotonta

Kyyneleitä kertyy nippu

Niissäkin lie kultahippu

Tiellä vastaan tulee monta

Kiiltävää ja arvotonta

Kyyneleitä kertyy nippu

Niissäkin lie kultahippu

brillo del mediodía

Hellin mano incluso se cierra

Siempre corre contra el pecho

Es a través de tus dedos

Corres hacia la sala de estar

Llevas una gran espada de cartón.

Huella llena de arena

Enderezar a través de la alfombra

voy a ver como callar

Te tragas valientemente el dolor

Mandíbulas decididas

Vibrar y maravillarse

Te despiertas pero brillando

A través del faro de la mañana

Debajo de los árboles, en la parte trasera de la casa.

Un zorro y sus hijos corrieron

Habrá muchos en el camino

Brillante y sin valor

Las lágrimas se acumulan en un montón

También tienen una pepita de oro.

Oscuridad que se desvanece

Justo antes de acostarse

Añadir nieve al saltador

Quieres recuperar el impulso

El sueño llega limpiando

Pensamientos constantes en tu cara

Espero que no te turnes

despertaría temprano

Habrá muchos en el camino

Sonriendo despiadado

Las lágrimas se acumulan en un montón

También tienen una pepita de oro.

Habrá muchos en el camino

Brillante y sin valor

Las lágrimas se acumulan en un montón

También tienen una pepita de oro.