Laura Häkkisen silmät - J. Karjalainen

Ystävät mua kuunnelkaa

Ja mukanakin laulaa saa

Kun kerron teille pienen tarinan

Tää on laulu Laura Häkkisen

Ja silmien niin sinisten

Oli juhannus ja siitä aloitan

Mä ikkunasta hänet näin

Kun keikkabussiin hetkeks jäin

Tää juttu sattui Järvilavalla

Hän seisoi ihan yksinään

Laiturilla mietteissään

Mikä juhla se on sillä tavalla

Mä menin päähän laiturin

Ja hyvät jussit toivotin

Hän kasvonsa käänsi minuun päin

Silloin näin mä kirkkauden

Jota olevankaan tiennyt en

Ja kouristuksen tunsin syömmessäin

Hän oli kaunis kaunis niin

Mun silmät peittyy kyyneliin

Aina kun mä häntä aattelen

Niin sinisinä järven veet

Ei ole koskaan loistaneet

Kun loisti silmät Laura Häkkisen

Ei minua hän tuntenut

Eikä oikein uskonut

Kun sanoin että soitan bändissä

Mä sanoin «Soitan kumminkin

Beibi menen sekaisin»

Hän sanoi «Taidat olla kännissä»

En ollut enää ollenkaan

Olin tokkurassa muuten vaan

Mulle riitti loiste silmien

«Nähdään päässä laiturin

Keikan jälkeen» ehdotin

«Nähdään vaan» hän sanoi hymyillen

Hän oli kaunis kaunis niin

Mun silmät peittyy kyyneliin

Aina kun mä häntä aattelen

Niin sinisinä järven veet

Ei ole koskaan loistaneet

Kun loisti silmät Laura Häkkisen

Keikka alkoi yks ja kaks

Eikä tullut paljon kummemmaks

Onneks se loppui lyhyeen

Sinisilmääni mietin vain

Mä katseellani häntä hain

Pian tahdoin hänet nähdä uudelleen

Mä jengin läpi kiirehdin

Takas päähän laiturin

Ja odottelin sydän pamppaillen

Siihen tuli jotain porukkaa

Nimmareita jaagaamaan

Mut ei koskaan Laura Häkkinen

Mä olin epätoivoinen

Mä etsin alta koivujen

Mä pyörin eessä nakkikojujen

Mä siinä melkein turpaan sain

Kun tyttöäni turhaan hain

Ja varkain valkes aamu kesäinen

Hän oli kaunis kaunis niin

Mun silmät peittyy kyyneliin

Aina kun mä häntä aattelen

Niin sinisinä järven veet

Ei ole koskaan loistaneet

Kun loisti silmät Laura Häkkisen

Stade sanoi «Lähdetään»

Mä sanoin «Menkää, tänne jään»

Ja istuin takas päähän laiturin

«Mä en lähde minnekään

Mul on juttu meneillään»

No Stade sano «Mä poltan Camelin»

Silloin vanha järkkäri

Näki minun hätäni

«Arvaan ketä ootat» alkoi hän

Kylmä karsi ruumistain

Kun kertomuksen kuulla sain

Näin miehen kyyneliään pyyhkivän

Oli siitä vuotta kymmenen

Kun järveen kesken tanssien

Hukkui nuori Laura Häkkinen

Sen jälkeen joka juhannus

Näin loppuu tämä kertomus

Nähty oli loiste silmien

Hän oli kaunis kaunis niin

Mun silmät peittyy kyyneliin

Aina kun mä häntä aattelen

Niin sinisinä järven veet

Ei ole koskaan loistaneet

Kun loisti silmät Laura Häkkisen

Hän oli kaunis kaunis niin

Mun silmät peittyy kyyneliin

Aina kun mä häntä aattelen

Niin sinisinä järven veet

Ei ole koskaan loistaneet

Kun loisti silmät Laura Häkkisen

Amigos escúchenme

Y puedes cantar contigo

Cuando te cuento una pequeña historia

Esta es una canción de Laura Häkkinen

Y los ojos tan azules

Era pleno verano y ahí es donde empiezo.

lo vi por la ventana

Cuando me quedé en el autobús turístico por un tiempo

Esto sucedió en Järvilava

estaba parado solo

En el muelle en sus pensamientos

Que celebración es así

Fui al final del muelle

Y buenos deseos, deseo

Volvió su rostro hacia mí

Fue entonces cuando vi la gloria

que yo no sabia

Y sentí un calambre cuando comí

Ella era hermosa, hermosa, así que

Mis ojos están cubiertos de lágrimas

Cada vez que lo concibo

Entonces las aguas azules del lago

nunca brilló

Cuando los ojos de Laura Häkkinen brillaron

el no me conocia

Y realmente no creía

Cuando dije que estaba tocando en una banda

Dije «Voy a llamar a los dos

Cariño, me estoy confundiendo »

Él dijo: "Debes estar borracho"

yo no estaba allí en absoluto

estaba borracho por cierto

Tuve suficiente brillo en mis ojos

«Nos vemos desde el muelle

Después del concierto» sugerí

-Veamos- dijo con una sonrisa

Ella era hermosa, hermosa, así que

Mis ojos están cubiertos de lágrimas

Cada vez que lo concibo

Entonces las aguas azules del lago

nunca brilló

Cuando los ojos de Laura Häkkinen brillaron

El concierto empezó a la una y dos.

Y no se volvió mucho más raro

Afortunadamente, terminó corto.

Mis ojos azules solo se preguntan

lo mire con mi mirada

Pronto quise volver a verlo

Me apresuré a través de la pandilla

Parte trasera del muelle

Y esperé con mi corazón latiendo

Tiene algo de tripulación

Para compartir autógrafos

Pero nunca Laura Häkkinen

Estaba desesperado

Estoy buscando abedules debajo

Rodé frente a los puestos

casi me meto

Cuando busqué a mi chica en vano

Y sigilosa mañana blanca veraniega

Ella era hermosa, hermosa, así que

Mis ojos están cubiertos de lágrimas

Cada vez que lo concibo

Entonces las aguas azules del lago

nunca brilló

Cuando los ojos de Laura Häkkinen brillaron

Stade dijo «vamos»

Dije «vete, yo me quedo aquí»

Y un asiento en la parte trasera del muelle

"No voy a ninguna parte

Tengo una historia en marcha »

Bueno, Stade dice «Yo fumo Camel»

Entonces el viejo pícaro

Vi mi angustia

"Supongo a quién estás esperando", comenzó.

Poda en frío del cuerpo.

Cuando escuché la historia

Vi al hombre secarse las lágrimas

fueron diez años

Después del lago en medio del baile

La joven Laura Häkkinen se ahogó

Después de cada verano

Así termina esta historia

Lo que se vio fue el brillo de los ojos.

Ella era hermosa, hermosa, así que

Mis ojos están cubiertos de lágrimas

Cada vez que lo concibo

Entonces las aguas azules del lago

nunca brilló

Cuando los ojos de Laura Häkkinen brillaron

Ella era hermosa, hermosa, así que

Mis ojos están cubiertos de lágrimas

Cada vez que lo concibo

Entonces las aguas azules del lago

nunca brilló

Cuando los ojos de Laura Häkkinen brillaron