Lasten laulu - Ismo Alanko

Venähtäneet naamat, pahat kielet, pitkät nenät

Silmäpussit, lähtöpassit, mykkäkoulun vuosikurssin priimus

Korvaan heiluttaa ja vailla vertaa luulosairas lapsi, mutta kova luu

Sen piti saada niin paljon aikaan, mutta aikaa, ei ollut aikaa

Laulut karkaa, lapset jäävät laulamaan, laa laa

Laulut karkaa, lapset jäävät laulamaan

Lasittuneet katseet alta lipan muita ronkkii

Pururadan reunamilla, lasin takana on ihmistaimi

Kitukasvuinen ja herkkä, mutta paha suustaan, kova puolustautumaan

Sen piti saada niin paljon aikaan

Mutta aikaa, ei ollut aikaa

Laulut karkaa, lapset jäävät laulamaan, laa laa

Laulut karkaa, lapset jäävät laulamaan

Aa-aa…

Caras estiradas, malas lenguas, narices largas

Bolsas para los ojos, pasaportes iniciales, curso de primer año escolar primus

Un niño con una enfermedad mental ondea y tiene un hueso incomparable, pero duro.

Se suponía que iba a hacer mucho, pero no había tiempo

Las canciones se escapan, los niños se quedan a cantar, laa laa

Las canciones se escapan, los niños se quedan a cantar

Miradas acristaladas desde debajo de la caja con otros roces.

En los bordes de la pista de masticación, detrás del vidrio hay una plántula humana.

Atrofiado y sensible, pero malvado en su boca, difícil de defender.

Tuvo que hacer mucho

Pero el tiempo, no había tiempo

Las canciones se escapan, los niños se quedan a cantar, laa laa

Las canciones se escapan, los niños se quedan a cantar

Aa-aa…