Pelkkä ihminen - Harmaja

Niin huomaamatta

Viet pohjan alta

Ja paikoilleni jään

Pelkoineni hämärään

Virumaan kuin kuolemaan

Ei paljoa jää

Kun kaiken pois

Tuo tumman mielen syys

Vain varjoihinsa virittyy

Ja kurimukseen kuristuu

Soi kunniaksi tuon kurjan luojan

Vain riimit joista jää

Ei säveltäkään elämään

Olen pelkkä ihminen

Joka kestäisi vaikka katkeaa

Kulkemalla tätä tietä karkeraa

Ja kaiken luulin

Jo tielle tulleen

Vaan enpä pimeää

Näin suurta mikä selättää

Olen pelkkä ihminen

Joka kestäisi vaikka katkeaa

Kulkemalla tätä tietä katkera

Niin huomaamatta

Viet pohjan alta

Ja paikoilleni jään

Pelkoineni hämärään

Virumaan kuin kuolemaan

Olen pelkkä ihminen

Tan desapercibido

Lo tomas debajo del fondo

Y me quedaré quieto

Mi miedo al anochecer

Arrastrarse como la muerte

no mucho hielo

Después de todo

Trae la caída de la mente oscura

Sólo sintoniza con sus sombras.

Y el estrangulador está estrangulando

Anillo en honor a ese miserable creador

Solo quedan rimas

Ni siquiera componer para la vida.

solo soy un ser humano

Que duraría incluso si se rompe

Ir por este camino es duro

Y pensé todo

Ya en el camino

Pero no soy oscuro

Tan grande que respalda

solo soy un ser humano

Que duraría incluso si se rompe

Pasar este camino es amargo

Tan desapercibido

Lo tomas debajo del fondo

Y me quedaré quieto

Mi miedo al anochecer

Arrastrarse como la muerte

solo soy un ser humano