Ei Kuoleman Arvoinen - Förgjord

Kerran viimeisen nostat katseesi taivaaseen

Auenneet ei portit sen

Ei pelastusta sinulle saapunut kai milloinkaan

Kuolemaa jäät kaipaamaan

Viimein roikut huora ristillä

Niinkuin tahtoi isäsi

Poikansa tapattaa, nähdäkseen kuoleman

Jonka luuli voittavan

Yksi jälkeen toisensa kääntävät selkänsä

Sinulle kristitty, kirottu ja kielletty

Nyt, aina ja iänkaikkiaan

Isku jälkeen toisensa naulat lihan voittavat

Puuhun kiinni isketty, ristille ripustettu

Odottamaan kuolemaa saapumaan

Vaan saapunut ei kuolema koskaan

Noutamaan ei tullut häntä

Kun siunaus muuttuu kiroukseksi

Yksinäinen ja ikuinen elämä

Yksi jälkeen toisensa kääntävät selkänsä

Sinulle kristitty, kirottu ja kielletty

Nyt, aina ja iänkaikkiaan

Isku jälkeen toisensa naulat lihan voittavat

Puuhun kiinni isketty, ristille ripustettu

Odottamaan kuolemaa saapumaan

Vaan saapunut

Ei kuolema

Koskaan

Noutamaan ei

Tullut häntä

Miltä

Tuntuukaan tuo

Ikuinen elämä?

Miltä tuntuu kun

Ei kuole koskaan?

Kunnes märkänevät haavasi

Eivät kanna ruumistasi

Makaat juurella ristisi, itket hiljaa itseksesi

Viimeisen rukouksen lausut niin hiljaisen

«Saapuuko kuolema noutamaan minua?»

Kuin linnut haaskalle tykösi saapuvat he

Jotka tanssivat ympärilläsi

Kaksitoista oppilastasi

Kuulet laulavan pilkkalaulujaan

Hoosianna, sieg heil saatana

Una última vez que miras al cielo

No abrió puertas para eso

Ninguna salvación llegará jamás para ti

Extrañarás la muerte

Finalmente una puta colgada en la cruz

Como tu padre quería

Mata a su hijo para ver la muerte.

¿Quién pensó que ganaría?

Uno tras otro le dan la espalda

Eres cristiano, maldito y prohibido

Ahora, siempre y para siempre

Golpe uno tras otro las uñas de la carne ganan

Golpeado en un árbol, colgado en una cruz

Esperando que llegue la muerte

Pero la muerte nunca llegó

no vino a recogerlo

Cuando una bendición se convierte en una maldición

Vida solitaria y eterna

Uno tras otro le dan la espalda

Eres cristiano, maldito y prohibido

Ahora, siempre y para siempre

Golpe uno tras otro las uñas de la carne ganan

Golpeado en un árbol, colgado en una cruz

Esperando que llegue la muerte

pero llego

No muerte

Alguna vez

no para recoger

ven a el

De qué

Siente eso

¿Vida eterna?

Como te sientes cuando

¿Nunca morirá?

Hasta que tus heridas se mojen

no lleves tu cuerpo

Te acuestas al pie de tu cruz, llorando en silencio para ti mismo

Dices la última oración tan silenciosamente

"¿Vendrá la muerte a recogerme?"

Como pájaros, vienen a ti

que bailan a tu alrededor

Doce de sus alumnos

Los escuchas cantar sus canciones burlonas

Hosanna, Sieg heil Satán