Rakastavaiset - Eppu Normaali

Kun yön kylmyys vaatteen

Läpi tunkee lihakseen

Hän taakseen vilkaisten

Nostaa pullon huulilleen

Kai häntä kylmyydessä

Yksinäisyys kuristaa

Käheästi naurahtaen

Sanat ulos puristaa

Mä katson pullon pintaa

Mä katson itseäin

Niin kuin lapsi kaipaa rintaa

Mä kaipaan itseäni

Hän pullo povessaan

Sisään astuu kahvilaan

Ei kahvikupin hintaa

Pysty maksamaan

Häiriöksi semmoiset on

Jotka käsin suojaa pulloaan

Kun asfalttia

Kyntää otsallaan

Suru raastaa rintaa

Taas yksin loiset on

Kylmää asfaltinkin pintaa

Kovempia toiset on

Kun sua joskus kaipaan yössä

Tuntui silloin kuin työssä-

Kin voisin käydä vuokses

Kamoon beibi kaipaan luokses

Ja tyhjänäkin, kuivin suin

Sut turvaan, takin helmaan tungin

Vaikkakin suudelluin tyttö

Olet tämän kaupungin

Hän makaamaan käy lehdon reunaan

Rakkaansa on seuranaan

Vielä suukon saa

Ja uneen vaipuu

Mieleensä tulvahtaa

Täytetty kaipuu

Kuin roomalaiset alla kuun

Seuranaan tähdet, juurilla puun

Pakkanen korjaa yöllä jo pois

Vain rakastavaiset näin kuolla vois

Después de una noche de ropa fría

Penetra a través del músculo

Él mira detrás de él

Levanta la botella a sus labios

supongo que tiene frio

La soledad estrangula

riendo roncamente

Las palabras se escurren

Miro la superficie de la botella.

me miro

Como un niño extraña su pecho

Me perdí

Ella tiene una botella en su pecho.

el entra al cafe

No hay precio de la taza de café

incapaz de pagar

Tal perturbación es

Quien mano protege su botella

cuando el asfalto

Arado en su frente

El dolor ralla el pecho

Una vez más, los parásitos solos son

Incluso una superficie de asfalto fría

Otros son más duros

Cuando sua aveces extraño la noche

Se sentía como

yo tambien podria ir

El bebé de Kamoon me extraña

E incluso la boca vacía y seca

Sut a la seguridad, me aferro al dobladillo de mi chaqueta

Aunque la chica mas besada

estas en esta ciudad

Se acuesta al borde de la arboleda.

Su amado está con él.

Todavía recibes un beso

si cae el sueño

Inunda mi mente

Lleno de anhelo

Como los romanos bajo la luna

Acompañado de estrellas, en las raíces de un árbol

Las heladas ya se arreglan por la noche.

Solo los amantes así podrían morir.