Kirjoitan - Dingo

Aavikolta tuulee, lyden saluunan ovet kii,

on nurkassa piano sen rell aaveet tanssivat balettii.

on seinn naulittu ss, naula on lpi sydmen,

ja min seison tss kun aaveet tarttuvat ksiini kuiskien.

Ne vievt mut baaritiskille tarjoten iloliemin,

juovun ja pyydn pianistia soittamaan svelmn,

jossa on tuuli ja vesi, niitty ja omenapuu, aavikon laidalta tuulee

on kaunista se mit muistoissain tapahtuu.

kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,

kirjoitan rappukytvviin yksinisten.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

saammun jaa uneksin intiaanista joka mua opettaa,

ett ihmisill on siivet ja rakastavaisilla luvattu maa,

tuo vanhaa intiaaninainen rukoilee unessa puolestani,

se sirottaa liekkeihin tuhkaa ja min nen sinun kasvosi edessni.

hern siihen kun saluunastani juoksee joku pois,

se ei ole aave joka mieltni kiusata vois.

min tiedn ett olit tll jossakin,

ei ole niitty eik vett joka omenapuutamme kaastelisi kauemmin.

kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,

kirjoitan rappukytvviin yksinisten.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

nyt kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,

kirjoitan rappukytvviin yksinisten.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.

kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan

El viento desciende del desierto, las puertas del salón de Lyden se balancean,

es un piano de esquina con sus fantasmas rell bailando ballet.

está clavado en la pared, el clavo atraviesa el corazón,

y me quedo aquí mientras los fantasmas agarran mi susurro.

Te llevan a la barra del bar, ofreciéndote un caldo,

Me emborracho y le pido al pianista que toque svelm,

con viento y agua, pradera y manzano, al borde de los vientos del desierto

Es hermoso lo que pasa en mis recuerdos.

escribo, en las paredes de las casas desiertas, escribo como te necesito,

Escribo en la escalera del solitario.

Escribo, escribo, escribo.

compartir un sueño sobre un indio que me enseña,

que los hombres tienen alas y aman la tierra prometida,

esa india vieja reza en sueños por mi,

rocía cenizas sobre las llamas y mi rostro frente a ti.

Hern cuando alguien sale corriendo de mi salón,

no es un fantasma que pueda tentar mi mente.

Sé que estabas aquí en alguna parte

no hay prado ni agua que mantenga nuestros manzanos por más tiempo.

escribo, en las paredes de las casas desiertas, escribo como te necesito,

Escribo en la escalera del solitario.

Escribo, escribo, escribo.

ahora escribo, en las paredes de las casas del desierto, escribo como te necesito,

Escribo en la escalera del solitario.

Escribo, escribo, escribo.

escribo, escribo, escribo