Onni on - Diandra

Mä kuuntelin neon valon ääntä

Sitä hurihurihurinaa

Ei sitä saanut yöksi pois päältä

Mä mietin mitä musta tulikaan

Ei kukaan oo kauttanut huolta

Jostain niikuin minä oon

Vannon etten lähde sun luota

Siitä täysin perillä oon

Ja vaikka yrität nukkua vielä

Mä sun poskea ripsillä kutitan

Sitten lähden pimeään

Yön selkään

Onni on

Niin arvaamaton

Se voi ruosteisesta räystäästä tipahtaa

Niskaan.

Onni on

Niin huomaamaton

Se voi lattialautojen rakoon sujahtaa

Niin vaan

Sun ilme on kuin nukkuvan lapsen

Mä oon kantanut sun maailmaa

Sen viimein harteilta lasken

Että suorassa seistä saan

Sumeasti kyyneleiden läpi nään

Elämä on epäreiluja tekoja

Piirrän sormella sydämmen sun selkään

Onni on

Niin arvaamaton

Se voi ruosteisesta räystäästä tipahtaa

Niskaa.

Onni on

Niin huomaamaton

Se voi lattialautojen rakoon sujahtaa

Niin vaan

Mä kuuntelin neonvalon hurinaa

Kun sängynlaidalla kenkiä kiristin

Mut silmiä siristit ja sait mun harkitsemaan

Uudestaan

Onni on

Niin arvaamaton

Se voi ruosteisesta röystäästä tipahtaa

Niskaan.

Onni on

Niin huomaamaton

Se voi lattialautojen rakoon sujahtaa

Niin vaan

(End)

Escuché el sonido de la luz de neón.

ese ruido de rodadura

No pude apagarlo durante la noche

Me preguntaba de qué vino el negro.

a nadie le ha importado

soy de alguna manera asi

Te juro que no me iré de tu lugar

soy plenamente consciente de eso

E incluso si todavía estás tratando de dormir

Hago cosquillas en mis mejillas con mis pestañas

Entonces entro en la oscuridad

Al final de la noche

La suerte es

tan impredecible

Puede caer de los aleros oxidados

Mi cuello.

La suerte es

tan discreto

Puede deslizarse en el hueco de las tablas del suelo.

Así

Su expresión es como la de un niño dormido.

He llevado tu mundo

Finalmente puedo quitármelo de los hombros

Que puedo pararme derecho

Veo débilmente a través de mis lágrimas

La vida son actos injustos

Dibujo un corazón en su espalda con mi dedo.

La suerte es

tan impredecible

Puede caer de los aleros oxidados

Cuello.

La suerte es

tan discreto

Puede deslizarse en el hueco de las tablas del suelo.

Así

Escuché el zumbido de la luz de neón

Cuando estaba apretando mis zapatos junto a la cama

Pero guiñaste y me hiciste pensar

Re

La suerte es

tan impredecible

Puede caer de los aleros oxidados

Mi cuello.

La suerte es

tan discreto

Puede deslizarse en el hueco de las tablas del suelo.

Así

(Final)