Taivaanääreläiset - Cmx

Kun olit sanonut mitä sanoit

kuulin tuhannen oven

varjoisilla käytävillä vääjäämättä sulkeutuvan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

näin risteytyväin teiden mutkiin

lakastuvan tuhannen tienviitan.

Ja räpäytit vain silmiäsi

katsoit hetken muualle

kun sukupolvia kuoli ja kaupungit sortuivat.

Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut,

riittäköön rakkaus vain aamuun.

Sulkekoon kuolema pettäjäin suut,

en usko rakkauden haamuun, kalpeaan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

minun sisälläni kuoli joku lapsi,

joka uskoi loputtomaan maailmaan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

olin vapaa tänne kulkemaan

missä jokainen on kohtalonsa kanssa yksinään.

Siitä päivästä jäi pala hajoavaa taivasta kurkkuusi

ja otsallesi kuutamosta sirpale,

siitä päivästä jäi merentumma laine silmäkulmiisi

ja tuulenpesä asunnoksi kylmyyden.

Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut,

riittäköön rakkaus vain aamuun.

Sulkekoon kuolema pettäjäin suut,

en usko rakkauden haamuun, kalpeaan.

Cuando dijiste lo que dijiste

Escuché mil puertas

los pasillos sombreados inevitablemente se cerrarán.

Cuando dijiste lo que dijiste

por lo tanto, las curvas de carretera más cruzadas

marchitando mil señales de tráfico.

Y solo parpadeaste

miraste a otra parte por un momento

cuando las generaciones morían y las ciudades se derrumbaban.

Que los días se desvíen, y que se vaya la luna,

que el amor baste solo por la mañana.

Que la muerte cierre la boca de los engañadores;

No creo en el fantasma del amor, pálido.

Cuando dijiste lo que dijiste

un niño murió dentro de mí,

que creía en un mundo sin fin.

Cuando dijiste lo que dijiste

Yo era libre de ir aquí

donde cada uno está solo con su destino.

Desde ese día se te quedó en la garganta un trozo de cielo cayendo

y en tu frente desde el claro de luna hasta la astilla,

desde ese dia la ola marinera quedo en las comisuras de tus ojos

y el parabrisas como un apartamento en el frío.

Que los días se desvíen, y que se vaya la luna,

que el amor baste solo por la mañana.

Que la muerte cierre la boca de los engañadores;

No creo en el fantasma del amor, pálido.