Kirjeitä Paratiisista - Cmx

Unistani muistanko kasvot hiustesi keskellähehkuvat

ilon, surun suuressa vuossa kuin yöstänousevan auringon

kielen tapaan värähtävät puut yksin metsässään

niihin hirtetyistäjääjokainen vaille itkijää

Ettämeille jäisi päiviemme määrätäytenä

ettähämärän päässäpilkottaisi ikkunasta valkea

Kaita polku paratiisiin kulkee läpi painajaisten

hirviöitten, kummajaisten, kauppasaksavainolaisten

tornia ei ajatuksistaan

saa, ajatuksistaan tornia

ja polku paratiisiin

vähiin käy se tie

vähiin käy se tie

Se on tarina luomisesta, ikuisesta huomisesta

eilen eletyn onnen muisto, pakeneva nykyisyys

ja kun lapsi syntyy, se syömeitäelävältä

syömeitäsisältä, kunnes olemme vanhemmat

Korkea kesän päivä, horisontti ääretön

haukan lento taivaan sineen, ihmeelliseen, uhkaavaan

missäpölyisillävaltateilläviestinviejät vaeltaa

auringossa ahavoituu airueitten olkapäät

:;Kaita polku paratiisiin…:;

Sueño con una cara brillando en medio de tu cabello

alegría, tristeza en un gran año como el sol naciente

como una lengua, los árboles vibran solos en su bosque

a los que cuelgan en el hielo sin el llanto

Que tendríamos nuestros días llenos

que al anochecer la ventana se hendería de blanco

El camino al paraíso transcurre a través de las pesadillas

monstruos, monstruos, comerciantes

la torre no esta fuera de pensamiento

consigue, una torre de pensamientos

y el camino al paraiso

ese camino es escaso

ese camino es escaso

Es una historia de creación, de un eterno mañana.

un recuerdo de la felicidad vivida ayer, un presente fugaz

y cuando nace un niño, se lo comen vivo

comemos adentro hasta que somos mayores

Alto día de verano, el horizonte infinito

el vuelo de un gavilán al azul del cielo, a uno maravilloso, amenazante

donde carreteras polvorientas para que los exportadores deambulen

el sol encoge los hombros de los escuadrones

:: Camino el camino al paraíso… :;