Sota valon jumalaa vastaan - Behexen

Suuren pimeyden varjo on laskeutunut ylle pyhien kirkkojen

Kun Saatanan mustin siivin saavuimme maillenne

Nyt iskemme kirkkonne tuleen.

Nauraen katsomme kun pyhät alttarit mustuvat

Kun lieskat lyövät kristuksen kuvaan polttaen sen unohduksiin ikuisiksi ajoiksi

Kun kalpeat kyyneleenne vierivät me iskemme teidät maahan

Olemme nousseet sotaan valon jumalaa vastaan

Te säälittävät surkimukset jotka polvillanne itkien

Kaivatte tuhkasta kadonnutta hyvyyttä toivotte pian heräävänne unesta

Mutta katsokaa sillä tämä ei ole unta

Tunne kuinka roihuava kirkkosi lämmittää rumia kasvojasi

Yön tyhjyydessä tuuli ulvoo susien äänin raunioissa palaneen kirkon

Puhaltaen unohduksiin kaiken sen häpeän jonka kerran rakensitte

Ja niin on oleva että vielä kerran tulevat liekit nousemaan

Mustempana ja uljaampana kuin koskaan

La sombra de una gran oscuridad ha descendido sobre las santas iglesias

Cuando las alas negras de Satanás llegaron a tus tierras

Ahora encendemos el fuego en tu iglesia.

Vemos con risa como los altares sagrados se ennegrecen

Cuando las llamas golpean la imagen de Cristo, quemándola en el olvido para siempre

Mientras tus pálidas lágrimas caen, te golpearemos en el suelo

Hemos ido a la guerra contra el dios de la luz.

Tendrás compasión de rodillas llorando

Anhelas la bondad perdida de las cenizas, esperas despertar pronto

Pero mira, esto no es un sueño.

Siente como tu iglesia retumbante calienta tu cara fea

En el vacío de la noche, el viento aúlla el sonido de los lobos en las ruinas de una iglesia quemada

Soplando en el olvido toda la vergüenza que una vez construiste

Y así será que una vez más las llamas se levantarán

Más negro y audaz que nunca