Onnellinen - Antti Tuisku

Meen, minne mun mentävä on.

Eteen avautuu tuntematon.

Pääsin jo yli sen,

Painavan eilisen.

Siirsin kallioita

Mursin muurit

Koska tiesin, että täytyy

Kielsin kohtaloita

Poistin pilvet tieltä

Jotta valo löytyy

Oon vihdoinkin onnellinen

Varjoon, enää mä kurkota en Taakseni talvi jää

Voin elää, hengittää

Siirsin kallioita

Mursin muurit

Koska tiesin, että täytyy

Kielsin kohtaloita

Poistin pilvet tieltä

Jotta valo löytyy

Kaikkeni mä annoin

Itselleni vannoin

Taakkaa jota kannoin

Mä en raahaa enää koskaan

Siirsin kallioita

Mursin muurit

Koska tiesin, että täytyy

Kielsin kohtaloita

Poistin pilvet tieltä

Jotta valo löytyy

Kuljin umpikujaa

Miettimättä lujaa

Kunnes päätin

Etten nojaa siihen

Mikä sortuu niskaan

Estoy donde tengo que ir.

Lo desconocido se abre al frente.

ya lo supere

Pesado ayer.

moví los acantilados

rompí las paredes

Porque sabía que tenía que

Negué los destinos

Quité las nubes del camino

Para que la luz se pueda encontrar

finalmente soy feliz

En la sombra, ya no alcanzo el invierno

Puedo vivir, respirar

moví los acantilados

rompí las paredes

Porque sabía que tenía que

Negué los destinos

Quité las nubes del camino

Para que la luz se pueda encontrar

lo di todo

me jure a mi mismo

La carga que llevé

nunca volveré a arrastrar

moví los acantilados

rompí las paredes

Porque sabía que tenía que

Negué los destinos

Quité las nubes del camino

Para que la luz se pueda encontrar

yo estaba en un callejón sin salida

sin pensar mucho

hasta que me decidi

no me estoy apoyando en eso

Que se derrumba en el cuello