Nopeimmat junat - Anna Puu

Olen kasvanut kiinni maahan, lapsuuden maisemaan

Olen kasvanut kiinni poikaan, siihen yhteen ja oikeaan

Olen kasvanut kiinni taloon, jonkan ikkunanpielistä vetää

En tahdo kuuta taivaalta kuin kerran vuoteen enää

Paikka se on tämäkin

Pilvien alla, maan päällä

Mutta nopeimmat junat eivät pysähdy enää täällä

Pilvien alla, maan päällä

Mutta nopeimmat junat, nopeimmat junat

Ei nopeimmat junat enää pysähdy täällä

Olen kasvanut kiinni lähtöön, kaupungin kaipuuseen

Lähtenyt monta kertaa ja palannut aina entiseen

Olen kasvanut kiinni talveen, sen kuristusotteeseen

Kun pysyn sun luonas tiedän, vielä jaksan kevääseen

Paikka se on tämäkin

Pilvien alla, maan päällä…

Olen kasvanut kiinni maahan, lapsuuden maisemaan

Pilvien alla, maan päällä…

Crecí en el suelo, en el paisaje de la infancia

Crecí con un chico, uno y el mismo

Crecí atrapado en una casa con un cristal para tirar

Ya no quiero salir a la luna desde el cielo más de una vez al año

Este es el lugar también

Bajo las nubes, en la tierra

Pero los trenes más rápidos ya no paran aquí

Bajo las nubes, en la tierra

Pero los trenes más rápidos, los trenes más rápidos

Los trenes más rápidos ya no paran aquí

Crecí atrapando el comienzo, el anhelo de la ciudad

Partió muchas veces y siempre volvió a la primera.

Crecí en el invierno, en sus garras

Cuando me quede con el sol sé que aún podré brotar

Este es el lugar también

Bajo las nubes, en la tierra…

Crecí en el suelo, en el paisaje de la infancia

Bajo las nubes, en la tierra…