Vielä joskus - 2 Times Terror, Joonas Pulkkinen

Ihoni on läpinäkyvä ja kylmä*

Näen sisäelimeni vanhaksi menneet

Kun otat kädestäni kiinni

Älä anna kätesi kylmetä

Minä olen herra mutta en jumalasi

En anna anteeksi, enkä unohda

Kädelläni ei riitä kaikille tilaa

Joiden sisäelimet on vanhaksi menneet

Vaikka palaisin ristillä väärinpäin

En koskaan kiellä sinua rakkain

Tahdon jakaa sen hyvän, sen pahan

Sekä hyvän ja pahan väliltä kaiken

Vielä joskus, joskus jossain

Loistamme kirkkaammin kuin aurinko ja kuu

Eikä kukaan, eikä koskaan, eikä milloinkaan

Voi sitä poistaa elän vain sinua varten

Ihosi on läpinäkyvä ja märkä

Näen sisäelimesi vanhaksi menneet

Kun otat kaulastani kiinni

Älä anna minun kylmetä

Vaikka palaisin ristillä väärinpäin

En koskaan kiellä sinua rakkain

Tahdon jakaa sen hyvän, sen pahan

Sekä hyvän ja pahan väliltä kaiken

Vielä joskus, joskus jossain

Loistamme kirkkaammin kuin aurinko ja kuu

Eikä kukaan, eikä koskaan, eikä milloinkaan

Voi sitä poistaa elän vain sinua varten

Mi piel es transparente y fría *

Veo mis órganos internos viejos.

Cuando tomas mi mano

No dejes que tus manos se enfríen

Yo soy el Señor pero no tu Dios

no voy a perdonar y no voy a olvidar

No hay suficiente espacio para todos con mi mano.

Sus órganos internos están obsoletos.

Incluso si volviera en la dirección equivocada

Nunca te negaré mi amor

Quiero compartir que bueno, es malo

Entre todo lo bueno y lo malo

Una vez más, a veces en algún lugar

Brillamos más que el sol y la luna

Y nadie, y nunca, y nunca

Que se quite vivo solo para ti

tu piel es transparente y mojada

Veo que tus órganos internos son viejos.

Cuando me agarras del cuello

no me dejes enfriar

Incluso si volviera en la dirección equivocada

Nunca te negaré mi amor

Quiero compartir que bueno, es malo

Entre todo lo bueno y lo malo

Una vez más, a veces en algún lugar

Brillamos más que el sol y la luna

Y nadie, y nunca, y nunca

Que se quite vivo solo para ti